Lomailu on monestakin syystä mukavaa. Itsekin saan nauttia näin loppuvuoden ajan tästä harvinaisesta herkusta, ja sehän tarkoittaa minun kohdallani että voin arkipäivisinkin noudattaa viikonloppuaamujen rutiineja, eli heti herätessä reilu pannullinen kahvia tippumaan ja siinä kahvia nautiskellessa päivän uutisten kimppuun. Jälleen kerran tämä rutiini poiki blogikirjoituksen paikan. Vähemmän yllättävästi (?) kyseessä on, jälleen, keltaisen lehdistön tarjoama höpöhöpöjuttu, mutta tämän jutun taustajoukkoina häärii tällä kertaa Mielestään Asiasta Tietävät Kansalaiset.
Joten arvoisat lukijat: Suomen typerimmät lait iltalehden ja kansan mielestä!
Juttujen käsittelyssä ja ruotimisessa pidän tyylistä, jossa pilkon jutun pieniksi osasiksi, ja käyn sitten yksi kerrallaan näiden pienempien palasten kimppuun, joten näin myös tälläkin kertaa.
Ensimmäisenä nostetaan esiin moinen epäkohta: "Tähtisädetikkuja saa käsitellä vain yli 18-vuotias henkilö."
Tästä asiasta minulla ei ole kauheasti sanottavaa. En näe tätä lakia kuitenkaan milläänmuotoa ongelmallisena, sillä muistini mukaan nämä tähtisade(vai säde?)tikut olivat aikoinaan vastuussa useammastakin asuntopalosta. Näinollen kielto on linjassa muunmuassa muun ilotulitusvälineitä koskevan lainsäädännön kanssa.
Kansa tietää myös, että on varsin typerää että "Verottajaa huijaava voidaan määrätä enimmillään kahdeksi vuodeksi vankilaan. Tuomioasteikko on sama, kuin esimerkiksi pahoinpitelyssä tai heitteillejätössä.".
Tässä vaiheessa lienee aiheellista kysyä ihmisiltä, että mitä väärää tässä nyt oikein nähdään? Entä miten asia sitten tulisi korjata? Alentaa verovilpistä kiinnijääneelle annettavia tuomioita vai korottaa pahoinpitelijöiden rangaistuksia? En suoraan sanottuna ymmärrä että mitä tässä oikein tapahtuu. Tokihan automaattinen (ajattelematon) vastaus kysymykseen on että tietenkin pahoinpitelijöille kovat tuomiot, mutta valitettavasti tämäkään asia ei ole niin yksinkertainen.
Tarkoituksenani ei kuitenkaan tässä kirjoituksessa ole pohtia eri rikoksista jaettavien sanktioiden oikeellisuutta, joten siirrytäänpäs eteenpäin. On kuulemma myös väärin että "Lain mukaan pyöräilijän on käytettävä suojakypärää, halusipa hän sitä tai ei."
Myös tässä vaiheessa lienee perusteltua miettiä että mitä ihmettä? Kypärän vaikutusta turvallisuuteen ei kukaan tolkuissaan oleva kykene kiistämään, sillä kypärän tarjoama suoja mahdollisessa onnettomuustilanteessa on uskomaton. Tämän vuoksi myös moottoripyöräilijät pakotetaan lain kautta käyttämään sitä kypärää, niin epämukavalta kuin se joistakin tuntuu. Olen vahvasti sitä mieltä, että ihmiset eivät nyt vain yksinkertaisesti tätä asiaa ymmärrä, ja siinä valossa ymmärrän varsin hyvin että miksi lailla velvoitetaan kypärää käyttämään.
Hyvin pitkälle samaan kastiin kuuluu myös se että: "Eduskunta on määrännyt myös heijastimenkäytön pakolliseksi."
Jokainen autolla enemmänkin pimeällä liikkunut tietää mikä on heijastinta käyttävän ja käyttämättömän ihmisen ero havaittavuudessa. Asiasta löytyy myös runsaasti tutkittua tietoa jota jo peruskoulussa opetetaan (tai ainakin minulle opetettiin), joten autolla ajamattomatkin ihmiset tietävät asianlaidan varmasti. Pitkin vuotta olen nähnyt suuremmissa sekä pienemmissä lehdissä uutisointeja auton alle jääneistä jalankulkijoista, ja uskon hyvin vahvasti että monet näistä kuolemantapauksista olisi olleet vältettävissä mikäli autoilija vain olisi havainnut jalankulkijan aiemmin. Koska pidän jokaista liikenteessä menehtynyttä tragediana, pidän varsin pienenä pahana sitä että lailla käsketään myös heijastinpakko.
Jos aiemmat kohdat ovat herättäneet kummastusta, lievää hilpeyttä sekä ihmetystä mielessäni niin seuraava "epäkohta" se vasta pankin räjäyttääkin sillä "Suurikokoisella traktorilla saa huristella teinikin, mutta autoa saa ajaa ainoastaan täysi-ikäinen."
Ensireaktioni eilissäpäivänä jutun tätä kohtaa lukiessani oli lähinnä mykistyminen, niin täydellinen aivopieru kun tuo on. Tässä vaiheessa minun pitäisi varmaan nostaa kädet pystyyn ja antautua tämän järjettömyyden edessä, mutta yritetään nyt kuitenkin.
Eli on ymmärretty, että traktori (hikipedian mukaan lat. juntus ractoricus) on hyvinkin suuri työkone jolla on melkoinen massaetu puolellaan henkilöautoon verrattaessa. Näinollen on luontevaa ajatella että kyseessä todellakin on epäkohta, sillä kyllähän nyt toistakymmentä tonnia painava hirmu on vaarallisempi kulkine kuin pieni auto. Onhan se.
Paitsi että tässä ajatusketjussa on unohdettu lahjakkaasti muutamia todellisuuden kannalta tärkeitä seikkoja. Nimittäin maataloustraktorin (liikennetraktorin kuljettamiseen vaaditaan kuorma-autokortti) ensisijainen käyttökohde on, yllätys yllätys, maatiloilla työkoneena, ja koska maatalouskoneissa saa polttoaineena käyttää polttoöljyä, ei traktoreilla ole asiaa liikenteeseen pakollisia lyhyitä pyrähdyksiä pidemmille matkoille. Tätä myös valvotaan poliisin toimesta jopa aivan oikeastikin, ja tämän tietävät myös maatilan isännät jotka ne traktorit omistavat. Eli maataloustraktorit ovat jo lainsäädännöllä pidetty pääosin poissa varsinaisen tieliikenteen seasta.
Toinen pieni puute ajatusketjussa unohtaa että traktorien puikkoon on mahdollisuus lähinnä maatilan kasvateilla, joten jo käyttäjäkuntakin on huomattavasti rajoittuneempi sekä oleellisesti pienempi kuin auton ollessa kyseessä. Maatilan kasvatti olen itsekin, joten tiedän että hyvin usein maatilan töissä lapset toimivat täyttä päätä jo 15-kesäisinä, joten tarve traktorin kuljettamiseen laillisin keinoin jo 15-vuotiaana on perusteltu.
Kolmas ajatusvirhe on nopeus: maataloustraktorin suurin sallittu nopeus on lain sanelemana 40km/h, eikä kovinkaan monet traktorit juuri tätä kovempaa edes kulje, kun taas lähes autolla kuin autolla pääsee pitkälle toistasataa, ja hyvin useilla mennään jo kolmannelle. Sen lisäksi että suurempi nopeus lisää kappaleen liike-energiaa, aiheuttaa nopeuden kasvu myös havaittavuuden heikentymisen sekä muita "pieniä" ilmiöitä jotka voivat liikenteessä koitua kohtalokkaaksi.
Eli ei päätä, häntää tahi parhaimpia selkäpalojakaan ollut edellisessä kohdassa, ja olen tämän mielestäni vahvasti perustellut. Seuraava epäkohta jutun mukaan kuuluu seuraavasti: "Eläinrääkkäystapauksissa tuomioksi tulee useimmiten sakkoa ja mahdollisesti eläintenpitokieltoa, mutta käytännössä tuomion noudattamista ei valvo kukaan."
Tämän edessä nostan käteni oikeasti pystyyn ja antaudun, sillä en tästä asiasta tiedä oikeastaan yhtään mitään. Näinollen en ole kykenevä myöskään sanomaan asiasta mitään, enkä myöskään muodostamaan harkittua mielipidettä. Tämän seurauksena tylysti ohitan kohdan, mutta otan toki vastaan kommentteja ja faktatietoa myös eläinrääkkäyksiin liittyen.
Pahoinpitelystä annettavat tuomiot ja muu siihen liittyvä olisi listalla seuraavana, mutta koen jo sivunneeni tätä asiaa tarpeeksi, joten siirryn listalla toiseksi viimeisimpään eli "Alkoholia saa myydä kaupoissa ainoastaan aamuyhdeksän ja iltayhdeksän välillä. Alkoholin anniskelu päihtyneelle on laissa kielletty, mutta baareissa säädöstä harvoin noudatetaan."
Tunnustan hatarahkon tietoni tämänkin aiheen piirissä, mutta esitän jälleen ihmettelyni että mikä tässä nähdään niin pahana asiana? Alkoholi on ehdottomasti yksi suurimmista tappajista vuositasolla katsoen (joko välillisesti tai välittömästi), joten jo järki sanelee että alkoholin myyntiä on hyvä valvoa. Tai näin ainakin minun järkeni sanoo näin.
Listan viimeisenä nähdään pahana asiana myöskin se että "Haulikon ikärajaksi on laissa määrätty 15 vuotta."
Tässä vaiheessa kirjoitusta rupeaa leukojenvenyttely olemaan jo sitä luokkaa, että tekisi mieleni tähän tokaista enää vain että hohhoh. Se ei kuitenkaan kuuluisi tapoihini, joten ruoditaanpas nyt sitten vielä myöskin tätä viimeistä hivenen.
Haulikko on metsästysväline, jonka ensisijainen käyttötarkoitus lienee useimmilla, niin, metsästäminen tai kauden ulkopuolella kiekonammunta (joka on tosin käsittääkseni myöskin kilpaurheilulaji). Haulikon hankkiminen edellyttää viisitoistavuotiaalta muummuassa metsästyskortin eli metsästystutkinnon suorittamisen sekä aseenkantoluvan. Nämä ovat jo sen kokoluokan asioita, että pidän varsin epätodennäköisenä että kukaan toisten vahingoittamista suunnitteleva viitsisi vaivautua, siihen toisten vahingoittamiseen kun on olemassa huomattavasti helpompiakin keinoja. Eli mikäli ikärajaksi asetettaisiin esimerkiksi 18 vuotta, ei todennäköisesti saavutettaisi YHTÄÄN mitään, vaan kyseessä olisi aidosti populistinen päätös. Minua kiinnostaisi myös suuresti tietää että miten monta vahinkoa tai tahallista murhenäytelmää on nähty sen seurauksena, että jo 15 vuotiaat saavat kantaa haulikkoa.
Huomaan näin loppumetreillä, että kirjoitukseni on jo kenties hivenen liian pitkä, joten onnittelen mikäli viitsit lukea tämän loppuunasti. Tarkoitukseni oli vielä käydä hivenen läpi uutisessa esiinnostettuja kommentteja, mutta muun kirjoituksen venähtäessä näinkin pitkäksi, en yksinkertaisesti enää viitsi. Toivon kuitenkin teiltä lukijoilta kommentteja sekä palautetta, sillä palaute on yksi avainsanoista kehitykseen.
torstai 30. joulukuuta 2010
perjantai 24. joulukuuta 2010
Jumalainen vai jumalaton joulu
Näin jouluvapailla on jälleen paljon hyvää aikaa rauhoittua ja rentoutua. Internet on varsin hyvä keksintö toteuttaa molempia, sillä kuin Esko Valtaojan maalailemat energiaolennot onnellisina leijailevat ja maleksivat tähtien välisessä kaasussa, voi itsekin kääntää nojatuolin selkänojan lötköasentoon ja antautua vapaasti internetin aaltoihin. Sattuipa kuitenkin tällä kertaa niin, että rauhaani ilmestyi häiritsemään vähän siellä sun täällä esiinnouseva eräänlainen joulunajan keskustelu.
Törmäsin nimittäin, ilmeisesti myös reaalimaailmassa vallitsevaan, keskusteluun joulujuhlista sekä uskontojen, ja ennenkaikkea sen suomen suurimman, tiiviistä kytköksestä tähän vuodenaikaan, ja ennenkaikkea: Pitäisikö joulujuhlan olla uskonnollista? Vastaus on liian helppo ja ilmeinen mikäli puhutaan ihmisten yksityisistä juhlista, joten niistä emme puhu, enkä tarkoita sellaisia nyt ollenkaan, vaan nyt on kyseessä julkisten virastojen, kuten esimerkiksi ala- ja yläkoulujen joulujuhlat.
Omalta osaltani vastaus on lyhyt ja ytimekäs ei, ja vielä suurempi Ei mikäli kyse on julkisista koululaitoksista. Elämme 2000-luvun alkua, ja ihmiset maallistuvat hyvää vauhtia. Tiede ja logiikka ovat valaisseet uskonnoissa piilevää hämäryyttä, eikä ihmisten enää tarvitse selittää auringon nousemisia ja laskemisia jumalan tai jumalien hyväntahtoisuudella. Myöskin uskontojen jumalat, kukin vuorollaan, ovat ajan virratessa luikkineet kuka minnekin, koskapa moisista ei ole nähty merkkiäkään pariin tuhanteen vuoteen. Toisinsanoen: usko jumalaan ei ole enää kaiken a ja o.
Uskonto on varsin vaarallinen ase, sillä se pyrkii vaikuttamaan voimakkaasti ihmisen persoonaan, ja kuten Kari Enqvist on osoittanut, uskonnot toimivat tismalleen kuten virukset, jotka pyrkivät haalimaan itselleen mahdollisimman monia tartunnan saaneita (=kannattajia) sekä vielä alistamaan kantajansa. Uskonto äärimmilleen vietynä on surullista katsottavaa, kuten voidaan todeta esimerkiksi silloin kun luemme Tukholmassa itsensä räjäyttäneestä islamistista, tai muistelemme (linkki http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansan_Temppeli) Kansan Temppeli-lahkoa ja sen mukanaan viemiä yhdeksääsataa ihmistä. Lievimmilläänkin uskonto pyrkii tukahduttamaan kyvyn ajatella itsenäisesti, mikä sekin kuulostaa uskonnottoman korvaan omituiselta.
Uskonnon toteutus on kuitenkin sairainta silloin, kun sen kohteena ovat ajatteluun kykenemättömät tai vielä herkässä iässä olevat nuoret, joiden elämä voi olla riittävän sekaisin ilman uskontojakin. Eli käytännössä uskontojen pitäisi olla K18-merkittyjä, enkä "ymmärrä" miksei näin jo ole.
Jokatapauksessa: Viettämällä kristillistä joulujuhlaa koululaitos tai virasto tekee aktiivisen toimenpiteen kristinuskon suuntaan, ja näinollen tunnustautuu kristinuskoon. En ole vielä perusteluja nähnyt sille miksi perinteinen suomalainen luterilaisuus on yhtään sen oikeampi uskonto kuin vaikkapa hindu tai islam. Mutta näin kuitenkin on, tämän päivän mittapuulla perusteitta. En myöskään aiemmin uskosta kertomieni seikkojen valossa näe mitään järkeä pakkosyöttää mitään uskontoa kenellekään täysi-ikäistä nuoremmalle.
Joulu ei alkujaan ole ollut kristillinen juhla, vaan joulua on perinteisemmin juhlittu talvipäivänseisauksen vuoksi (siis jo kauan ennenkuin esimerkiksi joku keksi olevansa jeesus), sillä valoisa aikahan pidentyy päivä päivältä tästä aina juhannukseen asti. Näin ollen kristillisen joulujuhlan puolustaminen perinteellä on hivenen huono argumentti, sillä perinteet oikeasti vaatisivat aivan muuta. Siksi toisekseen, kuten aiemmin kerroin, kristillisellä joulujuhlalla tunnustetaan kristinuskoa, mikä on tasa-arvokäsityksen vastaista. Oikeudenmukaisuuden nimissä kristilliset elementit olisi siis poistettava joulusta. Tässä vaiheessa kannattaa huomata, että tämä ei tarkoita samaa kuin jumalien olemassaolon mahdollisuuden kieltäminen, joten näinollen kristilliset elementit poistamalla tunnustettaisiin nimenomaan neutraaliutta uskontokysymyksessä, mikä olisi kaikille tasapuolisin vaihtoehto.
Haluan kuitenkin korostaa vielä lopuksi, että minulla ei ole mitään sitä vastaan, mikäli jokin kirkon tai muun uskon omilla varoilla rahoitettu koulu tai laitos pitää omat kristilliset/muun uskonnon tunnustavat joulujuhlansa. Niissä voi ja saa minun puolestani hoilata ave mariaa vaikka läpi koko joulun, ja heillä on siihen oikeus. Mutta nimenomaan yhteisin varoin rahoitettujen laitosten ei tulisi näin tehdä.
Rauhaisaa joulua jokatapauksessa itse kullekin toivottaen!
Törmäsin nimittäin, ilmeisesti myös reaalimaailmassa vallitsevaan, keskusteluun joulujuhlista sekä uskontojen, ja ennenkaikkea sen suomen suurimman, tiiviistä kytköksestä tähän vuodenaikaan, ja ennenkaikkea: Pitäisikö joulujuhlan olla uskonnollista? Vastaus on liian helppo ja ilmeinen mikäli puhutaan ihmisten yksityisistä juhlista, joten niistä emme puhu, enkä tarkoita sellaisia nyt ollenkaan, vaan nyt on kyseessä julkisten virastojen, kuten esimerkiksi ala- ja yläkoulujen joulujuhlat.
Omalta osaltani vastaus on lyhyt ja ytimekäs ei, ja vielä suurempi Ei mikäli kyse on julkisista koululaitoksista. Elämme 2000-luvun alkua, ja ihmiset maallistuvat hyvää vauhtia. Tiede ja logiikka ovat valaisseet uskonnoissa piilevää hämäryyttä, eikä ihmisten enää tarvitse selittää auringon nousemisia ja laskemisia jumalan tai jumalien hyväntahtoisuudella. Myöskin uskontojen jumalat, kukin vuorollaan, ovat ajan virratessa luikkineet kuka minnekin, koskapa moisista ei ole nähty merkkiäkään pariin tuhanteen vuoteen. Toisinsanoen: usko jumalaan ei ole enää kaiken a ja o.
Uskonto on varsin vaarallinen ase, sillä se pyrkii vaikuttamaan voimakkaasti ihmisen persoonaan, ja kuten Kari Enqvist on osoittanut, uskonnot toimivat tismalleen kuten virukset, jotka pyrkivät haalimaan itselleen mahdollisimman monia tartunnan saaneita (=kannattajia) sekä vielä alistamaan kantajansa. Uskonto äärimmilleen vietynä on surullista katsottavaa, kuten voidaan todeta esimerkiksi silloin kun luemme Tukholmassa itsensä räjäyttäneestä islamistista, tai muistelemme (linkki http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansan_Temppeli) Kansan Temppeli-lahkoa ja sen mukanaan viemiä yhdeksääsataa ihmistä. Lievimmilläänkin uskonto pyrkii tukahduttamaan kyvyn ajatella itsenäisesti, mikä sekin kuulostaa uskonnottoman korvaan omituiselta.
Uskonnon toteutus on kuitenkin sairainta silloin, kun sen kohteena ovat ajatteluun kykenemättömät tai vielä herkässä iässä olevat nuoret, joiden elämä voi olla riittävän sekaisin ilman uskontojakin. Eli käytännössä uskontojen pitäisi olla K18-merkittyjä, enkä "ymmärrä" miksei näin jo ole.
Jokatapauksessa: Viettämällä kristillistä joulujuhlaa koululaitos tai virasto tekee aktiivisen toimenpiteen kristinuskon suuntaan, ja näinollen tunnustautuu kristinuskoon. En ole vielä perusteluja nähnyt sille miksi perinteinen suomalainen luterilaisuus on yhtään sen oikeampi uskonto kuin vaikkapa hindu tai islam. Mutta näin kuitenkin on, tämän päivän mittapuulla perusteitta. En myöskään aiemmin uskosta kertomieni seikkojen valossa näe mitään järkeä pakkosyöttää mitään uskontoa kenellekään täysi-ikäistä nuoremmalle.
Joulu ei alkujaan ole ollut kristillinen juhla, vaan joulua on perinteisemmin juhlittu talvipäivänseisauksen vuoksi (siis jo kauan ennenkuin esimerkiksi joku keksi olevansa jeesus), sillä valoisa aikahan pidentyy päivä päivältä tästä aina juhannukseen asti. Näin ollen kristillisen joulujuhlan puolustaminen perinteellä on hivenen huono argumentti, sillä perinteet oikeasti vaatisivat aivan muuta. Siksi toisekseen, kuten aiemmin kerroin, kristillisellä joulujuhlalla tunnustetaan kristinuskoa, mikä on tasa-arvokäsityksen vastaista. Oikeudenmukaisuuden nimissä kristilliset elementit olisi siis poistettava joulusta. Tässä vaiheessa kannattaa huomata, että tämä ei tarkoita samaa kuin jumalien olemassaolon mahdollisuuden kieltäminen, joten näinollen kristilliset elementit poistamalla tunnustettaisiin nimenomaan neutraaliutta uskontokysymyksessä, mikä olisi kaikille tasapuolisin vaihtoehto.
Haluan kuitenkin korostaa vielä lopuksi, että minulla ei ole mitään sitä vastaan, mikäli jokin kirkon tai muun uskon omilla varoilla rahoitettu koulu tai laitos pitää omat kristilliset/muun uskonnon tunnustavat joulujuhlansa. Niissä voi ja saa minun puolestani hoilata ave mariaa vaikka läpi koko joulun, ja heillä on siihen oikeus. Mutta nimenomaan yhteisin varoin rahoitettujen laitosten ei tulisi näin tehdä.
Rauhaisaa joulua jokatapauksessa itse kullekin toivottaen!
tiistai 21. joulukuuta 2010
Bensiininkatkua ja vääriä luuloja
Tässä edellisellä viikolla internetin tiedon valtateitä kulkiessani törmäsin varsin mielenkiintoiseen adressiin adressit.comissa. Kyseessä on melkein luvattoman huonolla äidinkielellä kirjoitettu vetoomus tulevan E10-bensiinin markkinoilta poistamiseksi. Koska olen yleisesti ottaen kaikkea misinformaatiota vastaan, ajattelin ruotia em.adressia hivenen, kohta kohdalta:
"E10 polttoaine on vain yksi hyödytön keksintö muiden joukossa. Missään ei ole tutkimuksia E10 bensan vaikutuksista muutakui tottahan toki etanoli palaa puhtaammin kuin bensa,puuttuuhan etanolista öljy kokonaan. Parastahan kyseisessä polttoaineessa on että bensan kulutus nousee sadallakilometrillä(bensaa myydään enemmän)joten missä kohtaan tulee ne niinsanotut ympäristölle hyväksi eduksi olevat puolet esiin? E10 rikkoo moottoreita autoista jopa niitä mihin sen sanotaan käyvän.mutta hitaammin kuin niiden autojen moottoreita joihin E10 "käy". Jos päättäjät miettisivät joskus vähän pidemmälle kuin hetki eteenpäin ja katsoisivat vaihtoehtoja pidemmälle niin tältäkin olisi vältytty."
Tutkimusten olemassaolemattomuudesta en todellakaan ole samaa mieltä adressin kirjoittajan kanssa. Se, että internetistä niitä ei löydä yhtä vaivattomasti kuin seuraavan päivän tv-ohjelmaa ei tarkoita, etteikö asiaa olisi tutkittu. Tutkimusten olemassaolosta kerrotaan ainakin e10bensiini.fi-sivustolla, ja etenkin sen "Kysymyksiä ja vastauksia" -osiosta löytyy paljon asiasta tietoa. Myöskin E85-polttoaineella (joka on ainakin ruotsissa ollut jo pidemmän aikaa laajemmalti käytössä) on tutkittu ja havaittu olevan positiivisia vaikutuksia päästöihin.
Polttoaineen kulutuksen ei ole sensijaan todettu kasvavan kovinkaan merkittävästi (korkeimmillaankin desilitroja) per ajettu 100km, joten ympäristövaikutus on perusteltu.
Väitteelle, että tämä biopolttoaine rikkoisi moottoreita, ei ole adressiin viitsitty laittaa perusteluita. Ainakaan minä en nimittäin tällaista ole kuullut mistäänpäin (paitsi juuri tämänkaltaisina perustelemattomina heittoina keskustelujen sivussa).
"E10 tuoman suuremman kulutuksen myötä myös varaosia,jopa moottoreita joudutaan uusimaan tiheämpään tahtiin kuin nykyisin ja muovi osiakin lukeutuu ko. varaosiin joita bensiini rikkoo ja niiden valmistamiseen kuluu öljyä,ehkä jopa enemmän kuin, mitä 5%etanolin lisäyksellä bensaan säästettiin!"
Tämä väite muuttuu yhtä pitämättömäksi äskeisen argumenttini kohdalla, ellei sen tueksi joku jostain löydä tutkimustuloksia.
"E5 kun häviää markkinoilta jää jäljelle E10 ja 98 E5,mutta 98oktaaninen bensiini on poistumasta valikoimasta kokonaan,miten vanhojen autojen sitten käy?mitä tehdään kaikille niille autoille joilla ei voi enää ajaa kun ei ole polttoainetta?jätetään ruostumaan tien varsille ja ostetaan uusia autoja jotka sittemmin ei edes kestä sen paremmin uutta polttoainetta.Tottahan toki bensan vaihtaminen kokonaan on tapa saada autoja myytyä jottei autoyhtiöt menisi konkurssiin kuten osa on uhannut mennä.mutta kaikilla ei ole varaa vaihtaa autoa mutta silti tarvitsevat sitä päivittäin asuessaan kaukana palveluista ja työpaikasta,jossain josta ei linja autot kulje."
E10bensiini-sivustolla kerrotaan seuraavasti:
"...edellä kerrotun perusteella tulee markkinoille vuoden 2011 alussa bensiinin peruslaaduksi enintään 10 tilavuusprosenttia etanolia sisältävä bensiini 95 E10. Nykyisenkaltaista, enintään 5 tilavuusprosenttia etanolia sisältävää 98 E5 -bensiiniä tulee olemaan saatavilla niitä moottoreita varten, joissa E10-bensiiniä ei voi käyttää.
Suomessa asetetut biopolttoaineiden jakeluvelvoitteet eivät automaattisesti tarkoita sitä, että E10-bensiinin jälkeen seuraisi nopealla aikataululla siirtyminen vielä korkeampiin etanolipitoisuuksiin bensiinissä."
Eli polttoainetta tulee vielä tulevaisuudessa olemaan saatavilla, eikä siirtyminen uuteen E10-laatuun tapahdu yhdessä yössä, eikä varmaan vielä kahdessakaan. Myöskin tämä asia olisi ollut melkeinpä liian helposti tarkistettavissa e10bensiini-sivustolta. Missä ihmisten tietojenhakutaidot??
Mutta entäs sitten kauempana tulevaisuudessa kun 95E5 poistuu markkinoilta? Mitä niille vanhoille autoille sitten käy? Vastaus lienee yksinkertainen: Niille käy kuten muillekin elinkaarensa pään saavuttaneille tuotteille eli kyllä, ne tosiaankin romutetaan ja kierrätetään, elleivät jo ole sitten sitäennen ehtineet kuolla vanhuuteen ominkin avuin. Oma arvioni on, että niin kaukana tulevaisuudessa uusia polttoainelaatuja kestämättömiä autoja on jo niin vähän liikenteessä, että valtio voi jo harkita niiden pakkolunastamista tapoihinsa pinttyneiltä onnettomilta autoilijoilta.
"Suomi on tuleva maailman "ekologisin" valtio,mutta todellisuudessa ympäristöystävällinen kehitys linja pitäisi lähteä suurvaltioista eikä pienen pienestä maasta nimeltä suomi.Suomi tulee ajamaan itsensä konkurssiin kokeilemalla erilaisia "ekologisia" vaihtoehtoja jotka ovat todella paljon kalliimpia kuin normaalit mutta todellisuudessa suurimmasta osasta ympäristöystävällisistä keksinnöistä ei ole mustaa valkoisella, että ne olisivat oikeasti arkikäytössä parempia kuin jokin muu halvempi vaihtoehto.jossain tapauksissa se saattaa olla jopa toisinpäin."
Tässä yhteydessä väite että suomi olisi ensimmäisenä ottamassa biopolttoaineita käyttöön, on täysin kestämätön. Kuten aiemminkin mainitsin, on Ruotsissa jo pidemmän aikaa ollut etanolisekoitteiset polttoaineet kaupan, ja näin vaikuttaisi olevan myös jenkkien laita:
http://www.epa.gov/oms/renewablefuels/420f10010.htm#1
Myöskään väittämä biopolttoaineiden hyödyttömyydestä ei muutu todeksi hokemalla, vaan kyllä väite pitäisi pystyä perustelemaan jotenkin.
"Jos kukaan ei puutu tähän kokeiluun ja kansalla testaamiseen Suomessa,putoaa Suomi vielä jossain vaiheessa todella syvälle laman pohjalle koska yksin kertaisesti rahaa ei ole loputtomiin valtiollakaan. mutta tottahan se on että tietyissä määrin ekologinen toiminta on hyödyllistä kuten kierrätys,mutta bensiinin vaihdolla huonompaa ei kyllä ole hyötyjä muutakuin myyjät saavat enemmän rahaa,haittoja on puolestaan enemmän kuin tarpeeksi."
Valtioko se ne bensiinit maksaa? Valtio tietämäni mukaan perii polttoaineesta veroa eikä suinkaan maksa sitä, joten väite että valtio ajautuisi konkurssiin on sekin paikkansapitämätön.
Nämä biopolttoaineen aiheuttamat "lukemattomat haitat" (vai paljonko on "enemmän kuin tarpeeksi"?) pitäisi pystyä osoittamaan todeksi. Homma kun sattuu olemaan tällähetkellä niinpäin, että hyötyjä on kyllä osoitettu olevan mutta haittoja ei nimeksikään. Itseasiassa en ainakaan äkkiseltään keksi niitä kuin kaksi: Polttoaineen hinnannousu, sekä aavistuksen korkeammat päästölukemat kylmäkäynnistyksen aikana.
Loppukaneettina voisin siis todeta, että koko adressi on yhtä asiavirhettä.
Voin kuvitella moisen epäluulojen ja asiavirheiden täyttämän keskustelun velloneen aikoinaan myös silloin kun Suomi päätti siirtyä lyijyttömiin polttoaineisiin, sillä muutosta pelkäävien ihmisten osuus väestöstä lienee vakio, tai siltä se ainakin väliltä tuntuu.
ps.Huomenna on talvipäivänseisaus, mikä tarkoittaa että seuraavat kuusi kuukautta on suunta jälleen alaspäin päivän senkun kirkastuessa. Toki positiivisia puolia löytää jopa valoisan ajan pidentymisestä, sillä se tarkoittaa samanaikaisesti ulkolämpötilan nousemista ja lumien vähenemistä, mikä taas johtaa ennenpitkää moottoripyörän satulan päälle ja baanalle!
"E10 polttoaine on vain yksi hyödytön keksintö muiden joukossa. Missään ei ole tutkimuksia E10 bensan vaikutuksista muutakui tottahan toki etanoli palaa puhtaammin kuin bensa,puuttuuhan etanolista öljy kokonaan. Parastahan kyseisessä polttoaineessa on että bensan kulutus nousee sadallakilometrillä(bensaa myydään enemmän)joten missä kohtaan tulee ne niinsanotut ympäristölle hyväksi eduksi olevat puolet esiin? E10 rikkoo moottoreita autoista jopa niitä mihin sen sanotaan käyvän.mutta hitaammin kuin niiden autojen moottoreita joihin E10 "käy". Jos päättäjät miettisivät joskus vähän pidemmälle kuin hetki eteenpäin ja katsoisivat vaihtoehtoja pidemmälle niin tältäkin olisi vältytty."
Tutkimusten olemassaolemattomuudesta en todellakaan ole samaa mieltä adressin kirjoittajan kanssa. Se, että internetistä niitä ei löydä yhtä vaivattomasti kuin seuraavan päivän tv-ohjelmaa ei tarkoita, etteikö asiaa olisi tutkittu. Tutkimusten olemassaolosta kerrotaan ainakin e10bensiini.fi-sivustolla, ja etenkin sen "Kysymyksiä ja vastauksia" -osiosta löytyy paljon asiasta tietoa. Myöskin E85-polttoaineella (joka on ainakin ruotsissa ollut jo pidemmän aikaa laajemmalti käytössä) on tutkittu ja havaittu olevan positiivisia vaikutuksia päästöihin.
Polttoaineen kulutuksen ei ole sensijaan todettu kasvavan kovinkaan merkittävästi (korkeimmillaankin desilitroja) per ajettu 100km, joten ympäristövaikutus on perusteltu.
Väitteelle, että tämä biopolttoaine rikkoisi moottoreita, ei ole adressiin viitsitty laittaa perusteluita. Ainakaan minä en nimittäin tällaista ole kuullut mistäänpäin (paitsi juuri tämänkaltaisina perustelemattomina heittoina keskustelujen sivussa).
"E10 tuoman suuremman kulutuksen myötä myös varaosia,jopa moottoreita joudutaan uusimaan tiheämpään tahtiin kuin nykyisin ja muovi osiakin lukeutuu ko. varaosiin joita bensiini rikkoo ja niiden valmistamiseen kuluu öljyä,ehkä jopa enemmän kuin, mitä 5%etanolin lisäyksellä bensaan säästettiin!"
Tämä väite muuttuu yhtä pitämättömäksi äskeisen argumenttini kohdalla, ellei sen tueksi joku jostain löydä tutkimustuloksia.
"E5 kun häviää markkinoilta jää jäljelle E10 ja 98 E5,mutta 98oktaaninen bensiini on poistumasta valikoimasta kokonaan,miten vanhojen autojen sitten käy?mitä tehdään kaikille niille autoille joilla ei voi enää ajaa kun ei ole polttoainetta?jätetään ruostumaan tien varsille ja ostetaan uusia autoja jotka sittemmin ei edes kestä sen paremmin uutta polttoainetta.Tottahan toki bensan vaihtaminen kokonaan on tapa saada autoja myytyä jottei autoyhtiöt menisi konkurssiin kuten osa on uhannut mennä.mutta kaikilla ei ole varaa vaihtaa autoa mutta silti tarvitsevat sitä päivittäin asuessaan kaukana palveluista ja työpaikasta,jossain josta ei linja autot kulje."
E10bensiini-sivustolla kerrotaan seuraavasti:
"...edellä kerrotun perusteella tulee markkinoille vuoden 2011 alussa bensiinin peruslaaduksi enintään 10 tilavuusprosenttia etanolia sisältävä bensiini 95 E10. Nykyisenkaltaista, enintään 5 tilavuusprosenttia etanolia sisältävää 98 E5 -bensiiniä tulee olemaan saatavilla niitä moottoreita varten, joissa E10-bensiiniä ei voi käyttää.
Suomessa asetetut biopolttoaineiden jakeluvelvoitteet eivät automaattisesti tarkoita sitä, että E10-bensiinin jälkeen seuraisi nopealla aikataululla siirtyminen vielä korkeampiin etanolipitoisuuksiin bensiinissä."
Eli polttoainetta tulee vielä tulevaisuudessa olemaan saatavilla, eikä siirtyminen uuteen E10-laatuun tapahdu yhdessä yössä, eikä varmaan vielä kahdessakaan. Myöskin tämä asia olisi ollut melkeinpä liian helposti tarkistettavissa e10bensiini-sivustolta. Missä ihmisten tietojenhakutaidot??
Mutta entäs sitten kauempana tulevaisuudessa kun 95E5 poistuu markkinoilta? Mitä niille vanhoille autoille sitten käy? Vastaus lienee yksinkertainen: Niille käy kuten muillekin elinkaarensa pään saavuttaneille tuotteille eli kyllä, ne tosiaankin romutetaan ja kierrätetään, elleivät jo ole sitten sitäennen ehtineet kuolla vanhuuteen ominkin avuin. Oma arvioni on, että niin kaukana tulevaisuudessa uusia polttoainelaatuja kestämättömiä autoja on jo niin vähän liikenteessä, että valtio voi jo harkita niiden pakkolunastamista tapoihinsa pinttyneiltä onnettomilta autoilijoilta.
"Suomi on tuleva maailman "ekologisin" valtio,mutta todellisuudessa ympäristöystävällinen kehitys linja pitäisi lähteä suurvaltioista eikä pienen pienestä maasta nimeltä suomi.Suomi tulee ajamaan itsensä konkurssiin kokeilemalla erilaisia "ekologisia" vaihtoehtoja jotka ovat todella paljon kalliimpia kuin normaalit mutta todellisuudessa suurimmasta osasta ympäristöystävällisistä keksinnöistä ei ole mustaa valkoisella, että ne olisivat oikeasti arkikäytössä parempia kuin jokin muu halvempi vaihtoehto.jossain tapauksissa se saattaa olla jopa toisinpäin."
Tässä yhteydessä väite että suomi olisi ensimmäisenä ottamassa biopolttoaineita käyttöön, on täysin kestämätön. Kuten aiemminkin mainitsin, on Ruotsissa jo pidemmän aikaa ollut etanolisekoitteiset polttoaineet kaupan, ja näin vaikuttaisi olevan myös jenkkien laita:
http://www.epa.gov/oms/renewablefuels/420f10010.htm#1
Myöskään väittämä biopolttoaineiden hyödyttömyydestä ei muutu todeksi hokemalla, vaan kyllä väite pitäisi pystyä perustelemaan jotenkin.
"Jos kukaan ei puutu tähän kokeiluun ja kansalla testaamiseen Suomessa,putoaa Suomi vielä jossain vaiheessa todella syvälle laman pohjalle koska yksin kertaisesti rahaa ei ole loputtomiin valtiollakaan. mutta tottahan se on että tietyissä määrin ekologinen toiminta on hyödyllistä kuten kierrätys,mutta bensiinin vaihdolla huonompaa ei kyllä ole hyötyjä muutakuin myyjät saavat enemmän rahaa,haittoja on puolestaan enemmän kuin tarpeeksi."
Valtioko se ne bensiinit maksaa? Valtio tietämäni mukaan perii polttoaineesta veroa eikä suinkaan maksa sitä, joten väite että valtio ajautuisi konkurssiin on sekin paikkansapitämätön.
Nämä biopolttoaineen aiheuttamat "lukemattomat haitat" (vai paljonko on "enemmän kuin tarpeeksi"?) pitäisi pystyä osoittamaan todeksi. Homma kun sattuu olemaan tällähetkellä niinpäin, että hyötyjä on kyllä osoitettu olevan mutta haittoja ei nimeksikään. Itseasiassa en ainakaan äkkiseltään keksi niitä kuin kaksi: Polttoaineen hinnannousu, sekä aavistuksen korkeammat päästölukemat kylmäkäynnistyksen aikana.
Loppukaneettina voisin siis todeta, että koko adressi on yhtä asiavirhettä.
Voin kuvitella moisen epäluulojen ja asiavirheiden täyttämän keskustelun velloneen aikoinaan myös silloin kun Suomi päätti siirtyä lyijyttömiin polttoaineisiin, sillä muutosta pelkäävien ihmisten osuus väestöstä lienee vakio, tai siltä se ainakin väliltä tuntuu.
ps.Huomenna on talvipäivänseisaus, mikä tarkoittaa että seuraavat kuusi kuukautta on suunta jälleen alaspäin päivän senkun kirkastuessa. Toki positiivisia puolia löytää jopa valoisan ajan pidentymisestä, sillä se tarkoittaa samanaikaisesti ulkolämpötilan nousemista ja lumien vähenemistä, mikä taas johtaa ennenpitkää moottoripyörän satulan päälle ja baanalle!
tiistai 30. marraskuuta 2010
Hiukkasen liikenteestä
(Väärinkäsitysten ehkäisemiseksi tiukkapipoisempia voisin kehoittaa löysäämään aavistuksen otsapantaa turhien konfliktien välttämiseksi.)
Olen syntinen ihminen. En perinteisessä uskonnollisessa mielessä, mutta harjoitan erästä nykyajan synneistä suurinta; autoilua (sekä, aiemmin vähenemässä mutta jälleen kasvavassa, määrin myös moottoripyöräilyä) ja kaikenkukkuraksi suhteellisen vanhalla -90 luvun alkupuoliskoa edustavalla autolla! Autovalintani puolustukseksi voisin tosin myös todeta että tämä kyseinen vahvasti lentokoneisiin liittyvä automerkki aloitti biopolttoainekokeilunsa jo -70 luvun lopulla, kun muut valmistajat suurimmaksi osaksi vielä uneksivat sellaisista asioista kuin moniventtiilitekniikka perheautossa. Mutta yhtäkaikki olen autoilua harrastavana niin ympäristön ja luonnon kuin Kunnon Kansalaistenkin vihollismies. Onnekseni (vai epäonnekseni?) en ole yksin harrastukseni ja liikkumistapani kanssa, sillä myös oulussa on runsaasti samanmielistä sakkia jokaikinen päivä liikenteessä, ja tästä rakentamastani ihka-aidosta aasinsillasta pääsenkin varsinaiseen aiheeseen eli:
OULUN TIELIIKENNE
Joskus Oulussa autolla (tai m-pyörällä) liikkuessa tulee ajatelleeksi että sanontaan "ookko nää oulusta pelekääkkö nää polliisia" voisi monikin oululainen autoilija vastata myöntävästi. En kuitenkaan usko että "polliisien peleko" on suurikaan syy oululaiseen etanamode-liikkumiseen, vaan syyt lienevät jossain muualla, sillä Oulussa omien havaintojeni mukaan ihmiset todellakin ajavat hyvin, hyvin varoen liikenteessä, joskus/yleensä jopa niin varoen että muualta saapunutta rupeaa kismittämään. Oulun liikenteessä eniten pinnaa koettelevat seikat voisikin listata seuraavalla tavalla, alkaen pienimmästä pahasta suurimpaan:
3.Nopeusrajoituksen osoittamaan nopeuteen pääsemättömyys
2. Liikennevalojen toiminta(tai paremminkin sen puute ja/tai vajavaisuus)
1.Risteysajo
En osaa tahi uskalla varmaksi mennä mitään sanomaan, mutta oulun nopeusrajoitukset tuntuvat joskus kovin kummallisen alhaisilta (tiedän jokusen tienpätkää joilla voisi hyvinkin olla 80 rajoitus nykyisen 60 sijasta, ja motarin kesät talvet säilyvä ajoittainen 80 rajoitus on outo). Ikäänkuin tämä ei vielä riittäisi, tuntuu hyvin usein että ne ovat todellakin suurin sallittu kattonopeus jota ei missään tapauksessa saa ylittää, sillä enemmän kuin usein totean edelläni, sivuillani sekä perässäni ajavien autojen ajavan tasaisenvarmaa neljän-viiden kympin vauhtia vaikka olosuhteet ja nopeusrajoitus mahdollistaisi sen kuudenkinkympin. Mainittakoon että en näe turvallisessa ajotyylissä mitään väärää vaan pikemminkin päinvastoin, mutta liika on ehdottomasti liikaa.
Silloin kun kuitenkin nopeusrajoituksen sallimaan nopeuteen päästään on siihen nopeuteen kiihdyttäminen lähes tuskallisen hidasta. Liekkö sitten on vallalla illuusio että hyvin hitaasti kiihdyttäen ajaminen olisi taloudellista. Mene ja tiedä sillä näinhän asia ei ole, vaan liian aikaisin isommalle vaihtaen sekä kaasupoljinta säästäen kärsivät niin auton voimansiirto, moottori, taloudellisuus kuin muiden tielläliikkujien (minun ainakin) hermot.
Tahtoisin kovasti uskoa, että liikennevalojärjestelmää suunnitellessa järki on ollut mukana ja toiminta on optimaalisesti mitoitettu ettei mikään katu pääsisi tukkeutumaan. Oulussa ajaessa usko tähän on kuitenkin välistä suurella koetuksella, ja mieleen hiipii kerettiläisiä ajatuksia että koko liikennevalojärjestelmä on maanantaitöinä mahdollisimman halvalla vähänsinnepäin tehty. Muutamat valot toimivat kieltämättä mallikkaasti (Alakyläntie/Kemintie) mutta etenkin Tuiran lävitse kulkevan Valtatien valojärjestelmä saa autoilijan sapen kiehahtamaan turhankin lämpimäksi. Kyseiset valot ovat vain esimerkki, ja vastaavalla ajastetulla idiotismialgoritmilla toimivia valoja löytyy myös muualta.
Liikennevalot liittyvät myös hyvin kiinteästi listani viimeiseen kohtaan eli siihen risteysajoon. Oulun risteysajo on kummallisinta mitä minulle on tässä maassa vastaan tullut, sillä reagointiaika valojen vihreäksi vaihtumiseen on useimmiten pitkä ja muulloin hyvin pitkä. Sekunteja jonossa laskeskeleva pääsee laskuissaan liian monesti lähemmäksi kymmentä kuin nollaa, ja ilmiön ollessa kumulatiivinen on yksi syy oulun ruuhkaisuuteen löydetty. Myöskin risteysajotyyli on niin kesähelteillä kuin talvipakkasillakin staattinen, ja noudattaa edellä kertomaani trendiä: hitaasti. Risteyksen ollessa hiemankaan suurempi sen koko kasvaa nälkävuoden mittoihin jonon edetessä kävelyvauhtia risteyksen yli, ja tarkkakorvainen kuulee kuinka kytkin hiljaa itkeksii surkeaa kohtaloaan. Toisaalta mikäli kytkin olisi ajatteleva olio, voisi kuljettaja osoittaa myötätuntoaan tirauttamalla itsekin kyyneleen.
Tekstiäni oikolukiessa tulin hivenen katumapäälle kenties hieman tylystä mielipiteestäni. Sanoin hivenen, eli se tarkoittaa etten aio pyyhkiä mitään pois, mutta lieventävän sanan tai pari voisin lausua: En kannata mitenkään rämäpäistä tai vaarallista ajotyyliä, eikä tämä liikennekulttuuri nyt NIIN paha aina ole kuin miltä saan sen kuulostamaan vaikka usein hermo meinaakin kärytä. En myöskään osoita sormella ketään enkä mitään tiettyä ryhmää sillä kyllä oulun liikenteessä tasa-arvo toimii ja kaikki ikään tai sukupuoleen katsomatta ajavat pääosin samallalailla hitaasti ja varmasti.
Ja sitäpaitsi; Oulu on kaunis kaupunki kauniine naisineen, niin onpahan edes jotain katseltavaa siinä jonossa hitaasti eteenpäin valuessa.
Turvallisia kilometrejä liikenteessä toivottaa 34.
Olen syntinen ihminen. En perinteisessä uskonnollisessa mielessä, mutta harjoitan erästä nykyajan synneistä suurinta; autoilua (sekä, aiemmin vähenemässä mutta jälleen kasvavassa, määrin myös moottoripyöräilyä) ja kaikenkukkuraksi suhteellisen vanhalla -90 luvun alkupuoliskoa edustavalla autolla! Autovalintani puolustukseksi voisin tosin myös todeta että tämä kyseinen vahvasti lentokoneisiin liittyvä automerkki aloitti biopolttoainekokeilunsa jo -70 luvun lopulla, kun muut valmistajat suurimmaksi osaksi vielä uneksivat sellaisista asioista kuin moniventtiilitekniikka perheautossa. Mutta yhtäkaikki olen autoilua harrastavana niin ympäristön ja luonnon kuin Kunnon Kansalaistenkin vihollismies. Onnekseni (vai epäonnekseni?) en ole yksin harrastukseni ja liikkumistapani kanssa, sillä myös oulussa on runsaasti samanmielistä sakkia jokaikinen päivä liikenteessä, ja tästä rakentamastani ihka-aidosta aasinsillasta pääsenkin varsinaiseen aiheeseen eli:
OULUN TIELIIKENNE
Joskus Oulussa autolla (tai m-pyörällä) liikkuessa tulee ajatelleeksi että sanontaan "ookko nää oulusta pelekääkkö nää polliisia" voisi monikin oululainen autoilija vastata myöntävästi. En kuitenkaan usko että "polliisien peleko" on suurikaan syy oululaiseen etanamode-liikkumiseen, vaan syyt lienevät jossain muualla, sillä Oulussa omien havaintojeni mukaan ihmiset todellakin ajavat hyvin, hyvin varoen liikenteessä, joskus/yleensä jopa niin varoen että muualta saapunutta rupeaa kismittämään. Oulun liikenteessä eniten pinnaa koettelevat seikat voisikin listata seuraavalla tavalla, alkaen pienimmästä pahasta suurimpaan:
3.Nopeusrajoituksen osoittamaan nopeuteen pääsemättömyys
2. Liikennevalojen toiminta(tai paremminkin sen puute ja/tai vajavaisuus)
1.Risteysajo
En osaa tahi uskalla varmaksi mennä mitään sanomaan, mutta oulun nopeusrajoitukset tuntuvat joskus kovin kummallisen alhaisilta (tiedän jokusen tienpätkää joilla voisi hyvinkin olla 80 rajoitus nykyisen 60 sijasta, ja motarin kesät talvet säilyvä ajoittainen 80 rajoitus on outo). Ikäänkuin tämä ei vielä riittäisi, tuntuu hyvin usein että ne ovat todellakin suurin sallittu kattonopeus jota ei missään tapauksessa saa ylittää, sillä enemmän kuin usein totean edelläni, sivuillani sekä perässäni ajavien autojen ajavan tasaisenvarmaa neljän-viiden kympin vauhtia vaikka olosuhteet ja nopeusrajoitus mahdollistaisi sen kuudenkinkympin. Mainittakoon että en näe turvallisessa ajotyylissä mitään väärää vaan pikemminkin päinvastoin, mutta liika on ehdottomasti liikaa.
Silloin kun kuitenkin nopeusrajoituksen sallimaan nopeuteen päästään on siihen nopeuteen kiihdyttäminen lähes tuskallisen hidasta. Liekkö sitten on vallalla illuusio että hyvin hitaasti kiihdyttäen ajaminen olisi taloudellista. Mene ja tiedä sillä näinhän asia ei ole, vaan liian aikaisin isommalle vaihtaen sekä kaasupoljinta säästäen kärsivät niin auton voimansiirto, moottori, taloudellisuus kuin muiden tielläliikkujien (minun ainakin) hermot.
Tahtoisin kovasti uskoa, että liikennevalojärjestelmää suunnitellessa järki on ollut mukana ja toiminta on optimaalisesti mitoitettu ettei mikään katu pääsisi tukkeutumaan. Oulussa ajaessa usko tähän on kuitenkin välistä suurella koetuksella, ja mieleen hiipii kerettiläisiä ajatuksia että koko liikennevalojärjestelmä on maanantaitöinä mahdollisimman halvalla vähänsinnepäin tehty. Muutamat valot toimivat kieltämättä mallikkaasti (Alakyläntie/Kemintie) mutta etenkin Tuiran lävitse kulkevan Valtatien valojärjestelmä saa autoilijan sapen kiehahtamaan turhankin lämpimäksi. Kyseiset valot ovat vain esimerkki, ja vastaavalla ajastetulla idiotismialgoritmilla toimivia valoja löytyy myös muualta.
Liikennevalot liittyvät myös hyvin kiinteästi listani viimeiseen kohtaan eli siihen risteysajoon. Oulun risteysajo on kummallisinta mitä minulle on tässä maassa vastaan tullut, sillä reagointiaika valojen vihreäksi vaihtumiseen on useimmiten pitkä ja muulloin hyvin pitkä. Sekunteja jonossa laskeskeleva pääsee laskuissaan liian monesti lähemmäksi kymmentä kuin nollaa, ja ilmiön ollessa kumulatiivinen on yksi syy oulun ruuhkaisuuteen löydetty. Myöskin risteysajotyyli on niin kesähelteillä kuin talvipakkasillakin staattinen, ja noudattaa edellä kertomaani trendiä: hitaasti. Risteyksen ollessa hiemankaan suurempi sen koko kasvaa nälkävuoden mittoihin jonon edetessä kävelyvauhtia risteyksen yli, ja tarkkakorvainen kuulee kuinka kytkin hiljaa itkeksii surkeaa kohtaloaan. Toisaalta mikäli kytkin olisi ajatteleva olio, voisi kuljettaja osoittaa myötätuntoaan tirauttamalla itsekin kyyneleen.
Tekstiäni oikolukiessa tulin hivenen katumapäälle kenties hieman tylystä mielipiteestäni. Sanoin hivenen, eli se tarkoittaa etten aio pyyhkiä mitään pois, mutta lieventävän sanan tai pari voisin lausua: En kannata mitenkään rämäpäistä tai vaarallista ajotyyliä, eikä tämä liikennekulttuuri nyt NIIN paha aina ole kuin miltä saan sen kuulostamaan vaikka usein hermo meinaakin kärytä. En myöskään osoita sormella ketään enkä mitään tiettyä ryhmää sillä kyllä oulun liikenteessä tasa-arvo toimii ja kaikki ikään tai sukupuoleen katsomatta ajavat pääosin samallalailla hitaasti ja varmasti.
Ja sitäpaitsi; Oulu on kaunis kaupunki kauniine naisineen, niin onpahan edes jotain katseltavaa siinä jonossa hitaasti eteenpäin valuessa.
Turvallisia kilometrejä liikenteessä toivottaa 34.
maanantai 15. marraskuuta 2010
Kylmäsoitantaa
Koskapa viikonvaihteen uutistarjonta oli suhteellisen vähäistä (ei, minua ei kiinnosta kuorosota, ruotsin hovin kriisi eikä ainakaan bb-talo), joudun keksimään blogilleni muuta sisältöä, ja edellisviikon (ja sitä edeltävinä aikoina monenkin illan) mennessä erään yhtyeen erästä albumia kuunnellessa syntyi ajatus albumiesittelystä.
Eli viikon 46 albumivalintani: Coldplay - A Rush of blood to the head
Coldplay, tuo maailman unettavimmaksi äänestetty yhtye, on laajaa suosiota nauttiva poprock/alternative/mitäniitänytmuita/indie-yhtye, vaikkakin ainakaan suomessa ei sitä valtavirran musiikkitarjonnassa yleensä kuulla (poislukien YleX). Kyseessä oleva albumi yhtyeeltä julkaistiin wikipedian mukaan 26 elokuuta vuonna 2002, eli aivan tuoreesta tapauksesta ei tässä kirjoituksessa ole kyse. Ikä ei silti tämän lätyn harteita vielä paina, vaan luvassa on taattua Coldplayn rauhallista soundia, joka yhä edelleen tässä ladygagojen ja kateperryjen maailmassa tuntuu raikkaalta kuin pulahdus aamukuudelta hyytävään tunturipuroon.
Levyltä mainittavimmaksi veisuksi nousee omalla kohdallani avausraita nimeltään Politik, joka parin sekunnin hiljaisuuden jälkeen suorastaan räjähtää käyntiin aggressiivisella kitarasoitannalla rumpujen takoessa Coldplayn mittapuulla seminopeaa rumpukomppia, jonka jälkeen kitaran ja rumpujen vaimetessa Chris Martin aloittaa herkähkön laulantansa pianon säestäessä, kunnes kohta jälleen mennään. Suoraan sanottuna minulla ei ole hajuakaan mistä heppu laulaa, sillä en ole pitänyt asiaa huomionarvoisena. Musiikki yksin riittää maalailemaan voimakkaita tunnetiloja, etenkin biisin siirtyessä lopun rauhallisen siirtymävaiheen jälkeen sen outro-vaiheeseen, joka edelleen kenties miljoonannen kuuntelukerran jälkeen saa yhä niskakarvat nousemaan pystyyn ja mielen väräjämään.
Hivenen vähemmälle huomiolle jätettäköön kakkosraitana kuultava In my place, joka on äänimaailmallaan ja iloisuudellaan voimakas kontrasti edeltävälle kappaleelle. Omaan korvaan alkoi tämän biisin kohdalla iskeä jo pieni puutuminen viikon kuuntelun jälkeen, enkä itse näe syytä kommentoida kappaletta sen enempää.
Seuraavana lähtee levyltä soimaan kappale joka kantaa nimeä God put a smile upon your face. Omaan korvaan kappaleesta välittyvä äänimaisema kuulostaa enimmäkseen harmaalta, enkä tässä tapauksessa tarkoita sen kuulostavan "ei miltään", vaan harmaalta. Nimenomaan harmaalta. Harmaalta kuin lokakuun alku.
Neljäntenä tulee omasta mielestäni loistavaa nimeä kantava kappale eli The Scientist, joka on rentoa enimmäkseen akustista syysiltamusiikkia, jota en koe kuitenkaan tarvetta kommentoida enempää.
Viidentenä soi kenties albumin eniten radiosoittoa saanut kappale, jonka joku saattaa nimeltä jo tunnistaakin eli Clocks, joka on myös yksi koko albumin kovimmista raidoista. Jo heti alussa äänimaisema nousee lähelle stratosfääriä, ja haikeankuuloinen kappale suorastaan pakottaa kuuntelijan vaikenemaan ja vain keskittymään kuulemaansa. Koko kappaleen ajan piano on tärkeässä osassa, ja tarkemmilla kaiuttimilla kuulee myös bassokitaran hiljaisen mutta tärkeän työn. Valitettavasti reilun viiden minuutin kesto on aivan aavistuksen liikaa tälle, ja lopussa kappale lähteekin toistamaan hivenen liikaa itseään. Siitä huolimatta kappale kilpailee tasaisesti Politikin kanssa kovimman raidan arvonimestä.
Albumin siirtyessä ehtoopuolelleen on soittolistassa huomiota herättämättömän Daylightin jälkeen vahvasti balladimainen Green eyes, joka koostuu pääosin Martinin laulannasta sekä kantrahtavan kitaran säestyksestä, vaikkakin lopussa liittyy mukaan myös muut instrumentit.
Kahdeksas kappale on melkein nyyhkyleffatsoundtrack-kamaa nimeltään Warning sign. Viulu nousee hallitsevaksi instrumentiksi kitaran jatkaessa hyvin akustisella linjallaan pianon jäädessä selvästi taka-alalle.
Yhdeksäntenä, ja kolmanneksi viimeisenä, kappaleena soi jälleen harmaata tavaraa nimeltään Whisper. Kuiskauksesta pidän levyn tarjonnasta kenties vähiten.
Kiekon kymmenes veisu on levyn nimikkoraita, jonka nimen fiksuimmat saattavat jopa arvata. Akustinen meno jatkuu tässä biisissä, joskin Martinin ääni on selkeästi hallitseva komponentti.
Levy päättyy sen arvolle sopivasti kappaleeseen nimeltä Amsterdam joka on jälleen pianon ja Chrisin leikkikenttää muun orkesterin liittyessä mukaan vasta aivan loppumetreillä.
Loppumetreillä lie myös tämä kirjoitelma tästä eräästä Coldplayn hienoimmista albumeista. Joitakin biisejä olisin voinut kommentoida enemmän, joitakin jopa vähemmän, mutta toimikoon tämä ainakin blogin tilantäyttäjänä sekä yleiskuvaelmana mielipiteestäni A rush of blood to the headistä.
Eli viikon 46 albumivalintani: Coldplay - A Rush of blood to the head
Coldplay, tuo maailman unettavimmaksi äänestetty yhtye, on laajaa suosiota nauttiva poprock/alternative/mitäniitänytmuita/indie-yhtye, vaikkakin ainakaan suomessa ei sitä valtavirran musiikkitarjonnassa yleensä kuulla (poislukien YleX). Kyseessä oleva albumi yhtyeeltä julkaistiin wikipedian mukaan 26 elokuuta vuonna 2002, eli aivan tuoreesta tapauksesta ei tässä kirjoituksessa ole kyse. Ikä ei silti tämän lätyn harteita vielä paina, vaan luvassa on taattua Coldplayn rauhallista soundia, joka yhä edelleen tässä ladygagojen ja kateperryjen maailmassa tuntuu raikkaalta kuin pulahdus aamukuudelta hyytävään tunturipuroon.
Levyltä mainittavimmaksi veisuksi nousee omalla kohdallani avausraita nimeltään Politik, joka parin sekunnin hiljaisuuden jälkeen suorastaan räjähtää käyntiin aggressiivisella kitarasoitannalla rumpujen takoessa Coldplayn mittapuulla seminopeaa rumpukomppia, jonka jälkeen kitaran ja rumpujen vaimetessa Chris Martin aloittaa herkähkön laulantansa pianon säestäessä, kunnes kohta jälleen mennään. Suoraan sanottuna minulla ei ole hajuakaan mistä heppu laulaa, sillä en ole pitänyt asiaa huomionarvoisena. Musiikki yksin riittää maalailemaan voimakkaita tunnetiloja, etenkin biisin siirtyessä lopun rauhallisen siirtymävaiheen jälkeen sen outro-vaiheeseen, joka edelleen kenties miljoonannen kuuntelukerran jälkeen saa yhä niskakarvat nousemaan pystyyn ja mielen väräjämään.
Hivenen vähemmälle huomiolle jätettäköön kakkosraitana kuultava In my place, joka on äänimaailmallaan ja iloisuudellaan voimakas kontrasti edeltävälle kappaleelle. Omaan korvaan alkoi tämän biisin kohdalla iskeä jo pieni puutuminen viikon kuuntelun jälkeen, enkä itse näe syytä kommentoida kappaletta sen enempää.
Seuraavana lähtee levyltä soimaan kappale joka kantaa nimeä God put a smile upon your face. Omaan korvaan kappaleesta välittyvä äänimaisema kuulostaa enimmäkseen harmaalta, enkä tässä tapauksessa tarkoita sen kuulostavan "ei miltään", vaan harmaalta. Nimenomaan harmaalta. Harmaalta kuin lokakuun alku.
Neljäntenä tulee omasta mielestäni loistavaa nimeä kantava kappale eli The Scientist, joka on rentoa enimmäkseen akustista syysiltamusiikkia, jota en koe kuitenkaan tarvetta kommentoida enempää.
Viidentenä soi kenties albumin eniten radiosoittoa saanut kappale, jonka joku saattaa nimeltä jo tunnistaakin eli Clocks, joka on myös yksi koko albumin kovimmista raidoista. Jo heti alussa äänimaisema nousee lähelle stratosfääriä, ja haikeankuuloinen kappale suorastaan pakottaa kuuntelijan vaikenemaan ja vain keskittymään kuulemaansa. Koko kappaleen ajan piano on tärkeässä osassa, ja tarkemmilla kaiuttimilla kuulee myös bassokitaran hiljaisen mutta tärkeän työn. Valitettavasti reilun viiden minuutin kesto on aivan aavistuksen liikaa tälle, ja lopussa kappale lähteekin toistamaan hivenen liikaa itseään. Siitä huolimatta kappale kilpailee tasaisesti Politikin kanssa kovimman raidan arvonimestä.
Albumin siirtyessä ehtoopuolelleen on soittolistassa huomiota herättämättömän Daylightin jälkeen vahvasti balladimainen Green eyes, joka koostuu pääosin Martinin laulannasta sekä kantrahtavan kitaran säestyksestä, vaikkakin lopussa liittyy mukaan myös muut instrumentit.
Kahdeksas kappale on melkein nyyhkyleffatsoundtrack-kamaa nimeltään Warning sign. Viulu nousee hallitsevaksi instrumentiksi kitaran jatkaessa hyvin akustisella linjallaan pianon jäädessä selvästi taka-alalle.
Yhdeksäntenä, ja kolmanneksi viimeisenä, kappaleena soi jälleen harmaata tavaraa nimeltään Whisper. Kuiskauksesta pidän levyn tarjonnasta kenties vähiten.
Kiekon kymmenes veisu on levyn nimikkoraita, jonka nimen fiksuimmat saattavat jopa arvata. Akustinen meno jatkuu tässä biisissä, joskin Martinin ääni on selkeästi hallitseva komponentti.
Levy päättyy sen arvolle sopivasti kappaleeseen nimeltä Amsterdam joka on jälleen pianon ja Chrisin leikkikenttää muun orkesterin liittyessä mukaan vasta aivan loppumetreillä.
Loppumetreillä lie myös tämä kirjoitelma tästä eräästä Coldplayn hienoimmista albumeista. Joitakin biisejä olisin voinut kommentoida enemmän, joitakin jopa vähemmän, mutta toimikoon tämä ainakin blogin tilantäyttäjänä sekä yleiskuvaelmana mielipiteestäni A rush of blood to the headistä.
keskiviikko 10. marraskuuta 2010
Alkuviikon uutisia
Koska kyseessä on ihka ensimmäinen blogikirjoitukseni, suonette anteeksi pienen inside-huumorin heti alkuun:
#include <iostream.h>
Void main()
{
cout <<"Hello world!"<<endl;
}
Siirtykäämme sitten itse aiheisiin. Iltalehti uutisoi maanantaina seuraavaa:
Räjähdys tapahtui puoli seitsemältä illalla paikallista aikaa. Se aiheutti hälytyksen, joka on kolmanneksi vakavin neliportaisella asteikolla. Reaktori pidetään suljettuna, kunnes asiantuntijat saavat selvitettyä räjähdyksen syyn.
Eli ydinvoimalassa räjähti. Vai pitäisikö kuitenkin sanoa "räjähti", sillä räjähdys useimmiten luokitellaan nopeaksi kemialliseksi reaktioksi, jossa vapautuu suuri määrä lämpö- ja liike-energiaa. Olen itse erittäin skeptinen että minkäänmoinen muuntaja tähän kykenisi, sillä tapahtumassa ei taatusti vapaudu suuria määriä liike-energiaa ja useimmiten ei lämpöenergiaakaan. Tämän lisäksi muuntajat sijaitsevat yleensä jossain aivan muualla kuin reaktorikammiossa, joten potentiaalia aiheuttaa laajempaa tuhoa tämänkertaisella "räjähdyksellä" ei ollut. Eli ei voittoa ydinvoiman vastustajille tällä kertaa.
Mutta mutta, uutisesta käy kuin käykin jotain järkevääkin esille, eli automaattiset turvajärjestelmät todellakin toimivat. Tämä nyt ei sinänsä asiaan perehtyneelle ole mikään uutinen, mutta joillekin se voi olla (esimerkiksi niille samoille henkilöille, jotka kuvittelevat ydinvoiman syntyvän veden jauhaessa kiviä toisiaan vasten).
Uutinen kuitenkin jatkuu seuraavalla tavalla:
Voimalan omistavan Entergy-yhtiön toisessa voimalassa tapahtui onnettomuus vain puoli tuntia Indian Pointin räjähdyksen jälkeen. Vermont Yankee -ydinvoimalassa huomattiin, että radioaktiivista vettä vuoti vaurioituneesta putkesta.
No jopas nyt on Entergy-yhtiöllä ollut huono päivä. Uutisessa jätetään tosin mainitsematta sellainen oikean tiedon kannalta oleellinen asia, että missähän piirissä tämä vuoto on mahtanut tapahtua. Primääripiirin vuodot ovat hieman ikäviä, mutta todennäköisesti tässä ei nyt ollut kyse siitä, vaan jostain ulommasta piiristä. Onni onnettomuudessakin.
Well, kuten londonissa sanotaan, uutinen olikin aika floppi ja siitä tuskin juuri kohua irtoaa. Jätettäköön tämä aihe ja siirrytään seuraavaan, joka (iltalehtien myynnin kannalta) kätevästi seurailee aiempaa eduskunnan palkankorotuksen aiheuttamaa kohua, eli
Kansanedustajille torkkupeitot - 127€ kappale! (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010110912662631_uu.shtml)
Jopas nyt on jotakin! Taas laitetaan verorahoja haisemaan niin että tuntuu! Kai. Vai?
Mikä ihme edes on torkkupeitto? Käsite oli minulle outo, joten pikainen googletus joka ei kuitenkaan vielä vastausta anna. Mutta vihjeitä se sensijaan antaa, eli kyseessä lie jonkinsortin päiväpeitto ja samalla eräänlainen sisustuselementti. Ok, nyt kun tietää mistä on kyse, voi asiaa hetken pohtiakin.
Eli eduskunta hankki torkkupeittoja kansanedustajille sekä avustajille vajaalla kolmellakymmenellä kiloeurolla. Ensinnäkin vaikka summa voi tuntua normaalin kansalaisen mielestä suurehkolta, ei se sitä valtion budjetissa ole, vaan se on lähes häviävän pieni summa. Toiseksi, kun muistetaan, että kappalehinta on vain/"vain" (en tiedä mitä ne sitten yleensä maksavat) 127 euroa, ei se enää tunnukaan aivan niin pahalta. Kolmanneksi, en ainakaan minä tiedä ovatko nämä kyseiset rievut jokaisen kansanedustajan/avustajan henkilökohtaisia vai kuuluvatko ne eduskunnalle. Mikäli ne ovat eduskunnan eivätkä henkilökohtaisia, on kyseessä pidemmän ajan kertainvestointi, jolloin summa tulee luonnollisesti jakaa useamman vuoden ajalle, jolloin halvemmat viltit voisivatkin yllättäin tulla kalliimmaksi.
Kyseisten vilttien tarpeellisuuteen en lähde ottamaan voimakkaammin kantaa, vaan sen saavat määrittää muut. Tyydyn kuitenkin itsekseni hymähtämään.
Tätä tekstiä kirjoittaessa Kokoomuksen kansanedustaja Heikki A.Ollila on kommentoinut jo iltalehdessä torkkupeittoja, ja kertoo "niiden tulleen pyytämättä ja yllättäen". Tämä on hyvä tieto, sillä kannattaa muistaa että eivät kansanedustajat itse läheskään aina etujaan määrittele.
Iltalehden uutisissa seuraava vähänkään (ei paljoa, vähän vain) kommentoimisen arvoinen uutinen liittyy jälleen eduskuntaan, ja tarkemmin vielä kansanedustajien hulppeisiiin etuihin. Linkki uutiseen:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010111012668309_uu.shtml
Uutinen alkaa näin:
Muut työtä tekevät saattavat vain haaveilla niistä eduista, jotka lankeavat kansanedustajille luonnostaan.
Ei tarvitse kuin piipahtaa Eduskuntaravintolassa. Eilisen lounaslistan suosikki oli jauhelihasta tehty metsästäjänpihvi. Sellaisen sai omakseen viidellä eurolla. Kenen työmaaruokalassa on vastaavat hinnat?
"Muut työtä tekevät", joka siis ilmeisesti viittaa duunareihin, saavat haaveilla kyllä aivan yhtälailla kenen tahansa korkeamman tason johtajan oloihin. Sillä erotuksella, että kansanedustajaksi kenellä tahansa on periaatteellinen mahdollisuus päästä. Ja tuollaisen lounaan saa muuten melko monestakin paikasta tarvitsematta maksaa itseään kipeäksi. Tässä lienee suurin tekijä paikkakunta.
Uutinen jatkuu: Herkkuja on eduskuntatalo muutenkin täynnä. Kansanedustajilla on käytössään kuntosali, sauna ja uima-allas. Jopa saunapyyhkeet ja uimahousut kustannetaan verovaroin.
No, tiedän useammankin paikan joiden työsuhde-etuihin kuuluu saunatilat ja joihinkin jopa uima-altaat. Useat työnantajat tyytyvät silti mahdollistamaan vain puoli-ilmaisia kuntosali- ja uimahallivuoroja. Toki tässä on se pieni ero, että eduskunnassa maksetaan tämä lysti valtion kassasta, eli siis verorahoista. Tärkeä tieto olisi, että paljonko se sitten maksaa. Epäilen että osuus on kokolailla pieni valtion muuhun budjettiin nähden.
Mutta osaa Iltalehti uutisoida iloisistakin asioista: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010111012674570_uu.shtml
Eli lumimyräkkä siirtyy kohti pohjoista! Tämä on hyvä, todella hyvä. Lunta kun on hivenen heikonlaisesti tänäalkutalvena saatu tänne Oulun leveyksille. Näin iloiseen uutiseen on hyvä päättää myös tämä kirjoitus.
#include <iostream.h>
Void main()
{
cout <<"Hello world!"<<endl;
}
Siirtykäämme sitten itse aiheisiin. Iltalehti uutisoi maanantaina seuraavaa:
Ydinvoimalassa räjähti New Yorkissa (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010110812658368_ul.shtml)
Indian Pointin ydinvoimalan reaktori sulkeutui automaattisesti muuntajan räjähdettyä, kertoo Fox News. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa eikä radioaktiivista materiaalia vuotanut.Räjähdys tapahtui puoli seitsemältä illalla paikallista aikaa. Se aiheutti hälytyksen, joka on kolmanneksi vakavin neliportaisella asteikolla. Reaktori pidetään suljettuna, kunnes asiantuntijat saavat selvitettyä räjähdyksen syyn.
Eli ydinvoimalassa räjähti. Vai pitäisikö kuitenkin sanoa "räjähti", sillä räjähdys useimmiten luokitellaan nopeaksi kemialliseksi reaktioksi, jossa vapautuu suuri määrä lämpö- ja liike-energiaa. Olen itse erittäin skeptinen että minkäänmoinen muuntaja tähän kykenisi, sillä tapahtumassa ei taatusti vapaudu suuria määriä liike-energiaa ja useimmiten ei lämpöenergiaakaan. Tämän lisäksi muuntajat sijaitsevat yleensä jossain aivan muualla kuin reaktorikammiossa, joten potentiaalia aiheuttaa laajempaa tuhoa tämänkertaisella "räjähdyksellä" ei ollut. Eli ei voittoa ydinvoiman vastustajille tällä kertaa.
Mutta mutta, uutisesta käy kuin käykin jotain järkevääkin esille, eli automaattiset turvajärjestelmät todellakin toimivat. Tämä nyt ei sinänsä asiaan perehtyneelle ole mikään uutinen, mutta joillekin se voi olla (esimerkiksi niille samoille henkilöille, jotka kuvittelevat ydinvoiman syntyvän veden jauhaessa kiviä toisiaan vasten).
Uutinen kuitenkin jatkuu seuraavalla tavalla:
Voimalan omistavan Entergy-yhtiön toisessa voimalassa tapahtui onnettomuus vain puoli tuntia Indian Pointin räjähdyksen jälkeen. Vermont Yankee -ydinvoimalassa huomattiin, että radioaktiivista vettä vuoti vaurioituneesta putkesta.
No jopas nyt on Entergy-yhtiöllä ollut huono päivä. Uutisessa jätetään tosin mainitsematta sellainen oikean tiedon kannalta oleellinen asia, että missähän piirissä tämä vuoto on mahtanut tapahtua. Primääripiirin vuodot ovat hieman ikäviä, mutta todennäköisesti tässä ei nyt ollut kyse siitä, vaan jostain ulommasta piiristä. Onni onnettomuudessakin.
Well, kuten londonissa sanotaan, uutinen olikin aika floppi ja siitä tuskin juuri kohua irtoaa. Jätettäköön tämä aihe ja siirrytään seuraavaan, joka (iltalehtien myynnin kannalta) kätevästi seurailee aiempaa eduskunnan palkankorotuksen aiheuttamaa kohua, eli
Kansanedustajille torkkupeitot - 127€ kappale! (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010110912662631_uu.shtml)
Jopas nyt on jotakin! Taas laitetaan verorahoja haisemaan niin että tuntuu! Kai. Vai?
Mikä ihme edes on torkkupeitto? Käsite oli minulle outo, joten pikainen googletus joka ei kuitenkaan vielä vastausta anna. Mutta vihjeitä se sensijaan antaa, eli kyseessä lie jonkinsortin päiväpeitto ja samalla eräänlainen sisustuselementti. Ok, nyt kun tietää mistä on kyse, voi asiaa hetken pohtiakin.
Eli eduskunta hankki torkkupeittoja kansanedustajille sekä avustajille vajaalla kolmellakymmenellä kiloeurolla. Ensinnäkin vaikka summa voi tuntua normaalin kansalaisen mielestä suurehkolta, ei se sitä valtion budjetissa ole, vaan se on lähes häviävän pieni summa. Toiseksi, kun muistetaan, että kappalehinta on vain/"vain" (en tiedä mitä ne sitten yleensä maksavat) 127 euroa, ei se enää tunnukaan aivan niin pahalta. Kolmanneksi, en ainakaan minä tiedä ovatko nämä kyseiset rievut jokaisen kansanedustajan/avustajan henkilökohtaisia vai kuuluvatko ne eduskunnalle. Mikäli ne ovat eduskunnan eivätkä henkilökohtaisia, on kyseessä pidemmän ajan kertainvestointi, jolloin summa tulee luonnollisesti jakaa useamman vuoden ajalle, jolloin halvemmat viltit voisivatkin yllättäin tulla kalliimmaksi.
Kyseisten vilttien tarpeellisuuteen en lähde ottamaan voimakkaammin kantaa, vaan sen saavat määrittää muut. Tyydyn kuitenkin itsekseni hymähtämään.
Tätä tekstiä kirjoittaessa Kokoomuksen kansanedustaja Heikki A.Ollila on kommentoinut jo iltalehdessä torkkupeittoja, ja kertoo "niiden tulleen pyytämättä ja yllättäen". Tämä on hyvä tieto, sillä kannattaa muistaa että eivät kansanedustajat itse läheskään aina etujaan määrittele.
Iltalehden uutisissa seuraava vähänkään (ei paljoa, vähän vain) kommentoimisen arvoinen uutinen liittyy jälleen eduskuntaan, ja tarkemmin vielä kansanedustajien hulppeisiiin etuihin. Linkki uutiseen:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010111012668309_uu.shtml
Uutinen alkaa näin:
Muut työtä tekevät saattavat vain haaveilla niistä eduista, jotka lankeavat kansanedustajille luonnostaan.
Ei tarvitse kuin piipahtaa Eduskuntaravintolassa. Eilisen lounaslistan suosikki oli jauhelihasta tehty metsästäjänpihvi. Sellaisen sai omakseen viidellä eurolla. Kenen työmaaruokalassa on vastaavat hinnat?
"Muut työtä tekevät", joka siis ilmeisesti viittaa duunareihin, saavat haaveilla kyllä aivan yhtälailla kenen tahansa korkeamman tason johtajan oloihin. Sillä erotuksella, että kansanedustajaksi kenellä tahansa on periaatteellinen mahdollisuus päästä. Ja tuollaisen lounaan saa muuten melko monestakin paikasta tarvitsematta maksaa itseään kipeäksi. Tässä lienee suurin tekijä paikkakunta.
Uutinen jatkuu: Herkkuja on eduskuntatalo muutenkin täynnä. Kansanedustajilla on käytössään kuntosali, sauna ja uima-allas. Jopa saunapyyhkeet ja uimahousut kustannetaan verovaroin.
No, tiedän useammankin paikan joiden työsuhde-etuihin kuuluu saunatilat ja joihinkin jopa uima-altaat. Useat työnantajat tyytyvät silti mahdollistamaan vain puoli-ilmaisia kuntosali- ja uimahallivuoroja. Toki tässä on se pieni ero, että eduskunnassa maksetaan tämä lysti valtion kassasta, eli siis verorahoista. Tärkeä tieto olisi, että paljonko se sitten maksaa. Epäilen että osuus on kokolailla pieni valtion muuhun budjettiin nähden.
Mutta osaa Iltalehti uutisoida iloisistakin asioista: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010111012674570_uu.shtml
Eli lumimyräkkä siirtyy kohti pohjoista! Tämä on hyvä, todella hyvä. Lunta kun on hivenen heikonlaisesti tänäalkutalvena saatu tänne Oulun leveyksille. Näin iloiseen uutiseen on hyvä päättää myös tämä kirjoitus.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)