Mars ja muut planeetat hyökkää!

Tekniikka&Talous uutisoi 19.8 näin:

"Raportti: Avaruusoliot saattavat tuhota ihmiskunnan suojellakseen muita sivilisaatioita"

"Kasvihuonekaasujen vähentäminen saattaa pelastaa ihmiskunnan avaruusolioiden ennaltaehkäisevältä iskulta, paljastaa raportti.


Avaruusoliot saattavat nimittäin nähdä Maan ilmakehän muutokset merkkeinä sivilisaatiomme hallitsemattomasta kasvusta, minkä johdosta ne saattaisivat ryhtyä dramaattisiin toimenpiteisiin estääkseen kehittymisemme entistä suuremmaksi uhaksi, raportissa todetaan."

Okei, eli kasvihuoneilmiö on pahasta koska alienit. Homma haiskahtaa jo tässä vaiheessa vahvasti. Tässä tehdään myös ensimmäinen olettamus täysin vieraasta maailmasta tulevan täysin vieraan sivilisaatiion tarkoitusperistä.

"Edellä kuvattu skenaario löytyy Nasan yhteydessä työskentelevän tiedemiehen ja Pennsylvanian yliopiston tutkijoiden yhdessä kokoamasta raportista, joka erittelee mahdollisuuksia, joihin kohtaaminen maapallon ulkopuolisen elämänmuodon kanssa voisi johtaa, kirjoittaa Guardian."

Guardian haluaa oletettavasti herättää luottamusta raporttia kohtaan kertomalla NASAn yhteydessä toimivan tiedemiehen olleen mukana, eli että "ei se ny iha paskaa voi olla ku kerran NASAN tiedemies on mukana!". No, voi se, muistutuksena esimerkiksi pseudotieteen puolelle lipsuvat panspermiateoriat oheishässäköineen, joissa on myöskin mukana NASAn väkeä. Aiheesta kiinnostuneet voivat lukaista lisää Tiede.fi:n forumilta jossa aihetta on puitu aivan linkkien sekä lähteiden kera.

"Raportti erittelee mahdolliset kohtaamiset kolmeen kategoriaan: hyödyllisiin, neutraaleihin ja vahingollisiin. Optimistisimmissa skenaarioissa avaruusoliot auttaisivat meitä maailmanlaajuisten ongelmien, kuten nälänhädän, köyhyyden ja tautien, ratkaisemisessa. Neutraalit vaihtoehdot kuvaavat muun muassa tilanteita, joissa ulkopuolinen elämänmuoto olisi liian erilainen meihin verrattuna kiinnostavan kommunikaation syntymiseksi."

Kyllä, tästä ei ole juuri epäselvyyttä. Kohtaaminen olisi epäilemättä hyödyllinen, mikäli nämä 2000-luvun jeesusalienit piipahtaisivat hieman valaisemaan sivilisaatiotamme että kuinka tulisi olla ja elää. Tai siis en minä ainakaan sitä pahakseni pistäisi. Homman ainoa hieman harmittava seikka olisi siinä kuinka hörhöt suorastaan räjähtäisivät uuteen innostukseensa, sillä kuten Saganin kirjassa "Ensimmäinen yhteys" todetaankin, tuhat tai kymmenentuhatta vuotta meitä teknisesti edellä olevan sivilisaation teknologia ei eroaisi meille magiasta mitenkään. Maahan syntyisi tiettyjen piirien keskuuteen "cargo-kultti", aivan kuin eteläisen Tyynenmeren kaukaisille saarille toisen maailmansodan aikaan. Niin nämä ressukat sitten muukalaisten lähdettyä jäisivät haikeina odottamaan heidän paluutaan, kykenemättä enää itse yrittämään mitään hengissäpysymistä suurempaa. Se olisi hieman surullista.

"Vähiten houkuttelevat näkymät esittelevät tilanteita, joissa kohtaaminen avaruusolioiden kanssa osoittautuisi vahingolliseksi ihmiskunnalle. Mahdollisten uhkakuvien mukaan avaruusoliot saattaisivat esimerkiksi syödä tai orjuuttaa ihmisiä tai vain hyökätä näitä vastaan. Avaruusoliot saattaisivat myös tehdä katastrofaalisia kokeita, joiden jäljiltä osa galaksista muuttuisi elinkelvottomaksi."

Myös nämä ovat aivan mahdollisia skenaarioita. Emme voi ennustaa vieraan sivilisaation käytöstä myöskään siihen suuntaan että he EIVÄT söisi meitä kaikkia, ja mahdollisen yhteydenoton sattuessa on varauduttava myös puolustautumaan. En vain itse henkilökohtaisesti pidä kovin todennäköisenä ajatusta, että tähtienvälisiä etäisyyksiä kulkemaan pystyvä rotu viitsisi vaivautua pienen maa-planeetan ja sen vielä pienempien neliraajaisten, teknologisesti suhteellisen matalalla tasolla olevien otusten syömiseen tai tappamiseen "for nothing".

"Tutkijat kehottavatkin varovaisuuteen sen suhteen, millaista informaatiota avaruuteen lähetetään. Erityisesti tutkijat varoittavat lähettämästä tietoa ihmisten biologisesta rakenteesta, koska sitä voitaisiin käyttää ihmiskohteisiin soveltuvien aseiden kehittämiseen. Lähetykset pitäisi sen sijaan rajoittaa yksinomaan matemaattiseen aihepiiriin ”kunnes tiedämme paremmin, minkätyyppisen elämänmuodon kanssa olemme tekemisissä”.


Tutkijat varoittavat myös, että avaruusoliot saattavat olla varovaisia nopeasti laajenevien sivilisaatioiden suhteen, koska nämä voivat kasvaessaan olla taipuvaisia tuhoamaan muita elämänmuotoja aivan kuten ihmiset ovat hävittäneet eläinlajeja sukupuuttoon. Äärimmäinen skenaario varoittaa mahdollisuudesta, jonka mukaan avaruusoliot tuhoaisivat ihmiskunnan suojellakseen muita sivilisaatioita."

Eli asetelma on seuraava: Pelkäämme avaruusolentojen tulevan ja syövän ja/tai tappavan meidät kaikki. Mutta voimme varautua tältä kohtalolta sillä että emme paljastakaan millaisia olentoja biologisesti ja fyysisesti me olemme, tadaa! Eli huikeita etäisyyksiä taittamaan kykenevä teknisesti hyvin kehittynyt sivilisaatio joka haluaa tappaa meidät, ei pystykään siihen koska he eivät tiedä minkänäköisiä me olemme! Jos argumentti kuulostaa hieman hataralta niin ei se mitään, koska juuri sitä se on. Ainoastaan mahdollisessa ruokailuskenaariossa argumentti olisi tietyllä tapaa pätevä, sillä en minäkään yleensä täydellisesti tuhoa ruokaani ennen sen syömistä. Mutta jos pelkäämme vieraan sivilisaation haluavan tuhota meidät suojelutarkoituksessa tai estääkseen meitä leviämästä, luulisin heillä löytyvän siihen keinot aivan omasta takaa. Muukalaiset tietävät kuitenkin n.100% varmuudella sen että myös ihmiset kehoineen noudattavat täydellisesti fysiikanlakeja, jolloin tuhotakseen jotakin ei tarvitse tietää oikeastaan muuta kuin keino jolla pilkotaan objekti mahdollisimman hienoiksi hiukkasiksi.

"”Ennaltaehkäisevä isku olisi erityisen todennäköinen laajenemisemme alkuvaiheessa, koska sivilisaatio saattaa laajennuttuaan kehittyä aiempaa vaikeammaksi tuhota. Ihmiskunnan laajeneminen saattaa juuri olla kehittymässä vaiheeseen, jonka avaruusoliot havaitsisivat, koska laajenemisemme muuttaa Maan ilmakehän koostumusta.”


Avaruusoliot saattaisivat karsastaa ihmisten tekemää vahinkoa ympäristölle ja tuhota ihmiskunnan pelastaakseen planeetan. ”Nämä skenaariot antavat syyn rajoittaa kasvuamme ja pienentää vaikutustamme maapallon ekosysteemeihin. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen olisi erityisen tärkeää, koska ilmakehän koostumus on havaittavissa muilta planeetoilta käsin.”"

Kyllä, tässäkin on järjen ääntä. Mikäli iskun luonne ja tarkoitus on toimia ennaltaehkäisevänä, on parempi todellakin toteuttaa se ennenkuin hommasta tulee vaikeaa tai on liian myöhäistä.

Ilmakehän koostumukseen perustuvaa argumenttia en kuitenkaan täysin hyväksy. Jotta muukalaiset voisivat vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä ihmisen toimista ja niiden vaikutuksista ekosfääriimme, täytyisi heidän tarkkailla planeettaamme hyvinkin pitkä ajanjakso, sillä he tietävät hetkellisen (geologisessa mittakaavassa miljoona vuottakin on vain hetki) mittauksen olevan mahdollisesti virheellinen. Palaamme tässä myöskin siihen virheolettamukseen että ulkoavaruuden mönkiäiset olisivat samanlaisia ilmaa hengittäviä olentoja kuin me, sillä näin ei tarvitse olla. Ja mistä he tietävät meidän olevan? Millä perustein he vetävät johtopäätöksiä joiden mukaan me tuhoamme ekosfääriämme? En keksi mitään kovinkaan vankkaa perustelua sille, en ainakan mitään niin vankkaa joka saisi heidät tarttumaan toimeen ja tappamaan meidät kaikki.

Siksi toisekseen; myös me olemme saaneet naapuristamme Venuksesta, tuosta kasvihuoneilmiön kouluesimerkistä, melkoisen tarkkaa tietoa siitä, mitä siellä on tapahtunut. Ja jo me alkeellisine välineimme olemme pystyneet sulkemaan melko varmasti pois sen vaihtoehdon että planeetan kasvihuoneilmiö olisi johtunut venuslaisista. Uskon myös huomattavasti kehittyneempien alieneiden tietävän tämän. Tällä en pyri siis sanomaan etteikö ihmiskunta todellakin voimistaisi kasvihuoneilmiötä tällä hetkellä aivan liian rankasti, mutta kyse on siitä ettei asia selviä yhdellä ilmakehän mittauksella valovuosikymmenien tai valovuosisatojen päästä.

Lätkäisen vielä viimeisen argumenttini pöytään: Premissi on se, että tämän älykkään, meistä kiinnostuneen sivilisaation on oltava huomattavan kaukana, vähintään kymmenien valovuosien päässä, sillä jos he olisivat lähempänä, olisimme myöskin me hyvin suurella todennäköisyydellä jo havainneet heidät joko suorasti tai epäsuorasti. Mikään tuntemamme fysiikanlaki ei salli ylivalonnopeudella matkustamista, ja mikään massallinen hiukkanen ei kykene koskaan edes valonnopeuteen. Tämä rajoittaa muukalaisten armadan matkustusnopeutta huomattavasti, jolloin voimme turvallisesti olettaa rankaisijoitamme saapuviksi vasta satojen vuosien päästä, siinäkin tapauksessa että he olisivat lähteneet matkaan jo eilen. Tai toissapäivänä. Tai sata vuotta sitten (jolloin he eivät ainakaan ilmakehän koostumuksen takia ole tänne tulossa).

Kuinka todennäköistä on, että muukalaisrotu ei lopulta paikalle päästyään haluaisi vielä varmistaa asioiden oikeaa laitaa? Olen optimistinen sen suhteen että ihmiskunta selättää kasvihuoneilmiön seuraavien muutaman kymmenen-sadan vuoden aikana, jolloin muukalaisiltakin poistuu syy tulla ja tuhota meidät kun he huomaavat että emme me ihan niin saatanasta olekaan, kunhan vain alkeellinen sivilisaatio lapsenkengissään kokemassa todennäköisesti kosmisesti varsin yleisiä haparoivien ensiaskelien ongelmia.

TL;DR: Jos muukalaiset haluavat steriloida koko planeetan ihmisistä, he ovat siihen pystyviä lähetimme me heille tietoja itsestämme tai emme. Olemme myöskin jo vuosikymmenien ajan lähettäneet heille valonnopeudella tv-lähetyksiä jotka he ovat kykeneviä aukaisemaan mikäli oikeasti haluavat, ja vahinko on näin ollen jo tapahtunut. Pidänkin kyseistä raporttia vain ympäristönsuojelupropagandana, jossa alieneiden pelolla pyritään ihmisiä ohjaamaan kohti oikeaa tietä.

En aio siis sanoa etteikö ympäristönsuojelu olisi hieno asia, sillä kyllä se on. Minusta se on itseasiassa niin hieno asia, että sitä pitää pystyä "markkinoimaan" omana itsenään ilman valheita, propagandaa tai petoksia.

Out of Myself-levyhöpinää

Arvoisat naiset ja herrat ja sekäettä, haluaisin pintapuolisesti tutustuttaa teidät soitin-ja lauluorkesteriin nimeltään Riverside.

Riverside olemassaolollaan todistaa, että Puolasta tulee muutakin kuin nettitrolleja, nimittäin myös ilmeisesti erittäin hyvää musiikkia! Yhtye on perustettu vuonna 2001 länsimaalaisittain luettuna hankalannimisten ihmisten toimesta. Vaikuttimia bändi on ottanut esimerkiksi sellaisilta mammuteilta kuin Pink Floyd, Marillion, Opeth ja Porcupine Tree. Niinpä ei ole lainkaan yllättävää että bändin itsensäkin tyylilaji on progressiivinen rock/metal, joskin olen itse löytävinäni myös kovasti alternativepuolen vaikutteita.

Olen ehtinyt tutustumaan vasta bändin ensimmäiseen, vuonna 2003 julkaistuun albumiin Out of Myself mutta meno vakuuttaa kovasti jo tässä vaiheessa. Jokainen Pink Floydiä joskus kuunnellut löytää varmasti ainakin muutamasta biisistä selviä yhtäläisyyksiä heppujen tavassa "maalata musiikkia". Jos on kuuntelija ehtinyt myös kuulla ja ihastua Marillioniin ja Porcupine Tree:hen, tuntuu Out of Myself samalta kuin tapaisi vuosien jälkeen vanhan ystävän; sama ihminen ei enää ole kyseessä mutta jotain tuttuja piirteitä silti yhä löytyy ja tapaamista väistämättä seuraavasta keskustelusta muodostuu kertakaikkisen lämmin ja hyväntuulinen.

Levyn yleisilme on hieman synkkä. Ei samalla tapaa kuin talviyöt ovat pimeitä vaan siten kuinka kesäyöt ovat vähemmän valoisia. Dream Theaterin kaltaisia äärimonimutkaisia soitinmasturbaatiorakenteita ei levyltä (kaikille jumalille kiitos siitä) löydy, vaan biisit ovat jopa kohtuullisen helposti lähestyttäviä progressiivisuudesta huolimatta. Voisikin ehkä sanoa että levyn progressiivisuuden aste on pieni (hehheh). Toki myös tämä levy vaatii useamman kuuntelukerran ennenkuin siihen pääsee lopulta sisälle, mutta se on ehdottomasti vaivan arvoista sillä levyn kerran avauduttua aivojen musiikkia käsittelevät osaset suorastaan räjähtää.

Lyriikoista en osaa mainita juuta enkä jaata. En ole sitten Leevi & The Leavings-päivieni tavannut enää lyriikoihin kiinnittää suurtakaan huomiota, joten niiden kaivelun ja merkityksien tulkinnan ynnä muun sanoituksiin liittyvän saatte te uteliaat tehdä aivan itse. Itse keskityn mieluummin nauttimaan musiikin ei-sanallisesta puolesta, mitä voin suositella kyllä varauksetta kaikille.

Kappaleita en myöskään sen paremmin viitsi kuin osaakaan lähteä syväanalysoimaan yksittäin kuten edellisessä musiikillisessa kirjoituksessani tein, sillä kyseisen levyn tapauksessa on vain paras itsekunkin tutustua albumiin itse. Näiden sanojen myötä: The Curtain Falls.

Syksyn tunnelmia

Syksy, tuo pimeyden lordin Talven parjattu morsian, suvaitsee jälleen saapua luoksemme. Viime päivinä merkit ovat olleet Oulun korkeudella luettavissa päivien viilenemisestä sekä Forecan sääennusteen graafista, joka kertoo päivän ja yön lämpötilaerojen kasvaneen radikaalisti jopa niinkin lyhyen ajanjakson kuin viimeisen parin viikon aikana. Hieman kiistanalaisempi syksyn lähestymisestä kertova merkki on myös valon itsensä "muuttuminen" jonka minun lisäkseni havaitsee ainakin muutama tuntemani ihminen. Kiistanalainen siksi koska kaikki eivät tätä tunnu huomaavan ja toisaalta tieteellinen selityskin on vielä ainakin minulle hieman puutteellinen; valon muuttuminen johtuu ilmassa leijailevien pienhiukkasten määrän (ja myös ilmeisesti laadun) muuttumisesta. Toinen mahdollinen, joskin oma, selitykseni ilmiölle on maanläheisempi; puiden lehdet, ruoho sekä muu kasvusto alkaa pikkuhiljaa varautumaan talven tuloon ja niiden väritys muuttuu. Tämän voisi tarkkaavainen ihminen kenties havaita ennen todella näkyviä muutoksia. Kolmas ja jälleen oma selitykseni on, että ilmiö on vain omaa kuvitelmaani.

Syksyn saapuminen tuo mukanaan myös helpotuksen kaltaisilleni kylmäverisille ihmisille, jotka olivat vielä pari viikkoa sitten tukahtua vallitseviin helteisiin ja kuumuuteen. Ilman viilentyessä olen itse ainakin virkistynyt huomattavasti, sillä kaikkea energiaa ei tarvitse enää kuluttaa kehon jäähdyttämiseen sekä jopa sellainenkin ylellisyys kuin nukkuminen on mahdollista ilman että tarvitsee aamuisin herätä hien valtamerestä oloon, joka on kuin olisi vuosisadan krapulassa. Ja kyllä, myös pahemmassakin krapulassa herääminen on hivenen mukavampaa kun ei ole jo valmiiksi niin hävyttömän kuuma...

Syksyyn kuuluu erottamattomana osana myös iltojen ja öiden hämärtyminen toisin kuin kesällä, jolloin iltaisin hämärtyy parhaimmillaankin vain muisti ja sekin kalliin alkoholin myötävaikutuksella. On upea fiilis kävellä pimenevässä syysillassa ja tervehtiä pitkän kesän jälkeen ensimmäisiä taivaankannelle tuikkimaan syttyviä tähtiä ja planeettoja, joista kirkkaimpana loistaa tällä hetkellä Jupiter, tuo muinaisten roomalaisten jumalkaartin piällysmies. Tähtiä pälyillessä voi myös hetken antaa itsensä olla lapsi jälleen ja viettää tovin jos toisenkin tähtikuvioita etsiskellen. Tämä aktiviteetti saa tosin luvan odottaa vielä hetken näillä leveysasteilla, sillä maan kaltevuus on yhä hieman liikaa kohti julmaa aurinkoa joka emittoimillaan fotoneilla estää näkemästä kaukaisempia kohteita eli niitä himmeämpiä tähtiä. Oman osansa havaitsemisen hankaloittamiseksi tekee myös ihminen keinovalollaan, joten ydinkaupungilla asuvat saavat harrastaa myös hieman liikuntaa (tai vaihtoehtoisesti ottaa auton alleen kellä sellainenkin mahdollisuus on) päästäkseen tähtien tiirailun kannalta otollisemmille maille.

Jo tekstin alussa mainitsinkin parjatuimman vuodenajan olevan siis käsillä. Mikä sitten tekee syksystä niin epämiellyttävän? Ainakin alakoululaisten vastaus on tietenkin ilmeinen; syksy tarkoittaa myös väistämättä oppivelvollisuuden jatkamista ja paluuta koulunpenkille, mikä on tietenkin malttamattomille ja lapsille hieman tylsää ja ikävää. Muilta kysyttäessä yleisin vastaus todennäköisesti kertoisi syksyn tarkoittavan väistämätöntä kuolemaa kesälle, kesälomalle ja lämpimiin kesäpäiviin kuuluville huvituksille ja samalla petaavan tien kylmälle talvelle, pimeydelle, lumelle ja lumitöille, pakkasille...

Olen siinä mielessä outolintu etten ymmärrä edellä mainituista syistä puoliakaan. Pimeys on mielestäni olennainen osa elämää ja pimeys antaa myös mahdollisuuden luonnon ja kaupunkien kauneudelle jota ei päivänvalossa voisi nähdä. Vähemmän abstrakti argumentti pimeyden hyvyydestä on myös unen laadun paraneminen, sillä kesien valoisat yöt eivät ole ihmisolennolle niitä parhaimpia mitä unen laatuun tulee. Kylmien kelien kammoakaan en kovin hyvin ymmärrä, sillä mielestäni kylmän kanssa pärjää aina ja sille on jopa helppoa tehdä jotain toisin kuin tukahduttavalle kuumuudelle jonka kanssa ainakin köyhän opiskelijan on elettävä. Ilmastointikoneet maksavat maltaita, mutta talon lämmitys ja lämmin vaatetus ei niinkään. Vaatetusta on myöskin aina helppoa lisätä, mutta käänteisesti homma ei toimi, sillä kesäisin tuleekin hyvin pian raja vastaan jolloin ei vaatteita voi vähentää, koska niitä ei ole päällä enää lainkaan. Ja tolkuttoman kuuma on siitä huolimatta.

Syksyisin on myös aikaa hieman levähtää. Päättyvän kesän myötä taakse jäävät myös nippu festareita ja muita meininkejä joiden jäljiltä on hyvä hieman hengähtää. Kukaan ei jaksa biletystäkään loputtomasti, teekkareita kenties lukuunottamatta. Hyvänä jälkiriittinä kirjallisuutta harrastavat voivat painaa jälleen nenän kiinni kirjoihinsa tuntematta katumusta siitä että jäisi jostakin tärkeästä juhlinnasta paitsi. Rentoutumisen tapoja on lukemattomia muitakin mutta tämä kirjoitus ei käsittele niitä joten hystnyt.

Olen edellä tuonut syksyä puoltavia näkemyksiä esille, mikä toivottavasti antaa perspektiiviä vuodenaikoihin ja asioihin yleensä sekä vähentää syksyyn syyttä kohdistuvaa inhoa. Mikäli olo tuntuu edellä mainituistakin hyvistä puolista huolimatta lohduttomalta, kannattaa myös muistaa että tuleva talvi ei loppujen lopuksi ole kovinkaan pitkä. Ja eikö vain ole hieno tunne myös sekin kun tammi-helmikuun paikkeilla havahtuu jokainen ilta huomaamaan kuluneen päivän olleen taas hieman pidempi kuin eilinen. Syklin on toteuduttava, jotta sen fiiliksen voisi uudestaan kokea.